Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 3. UTUCris-artikkelit
  • Rinnakkaistallenteet
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 3. UTUCris-artikkelit
  • Rinnakkaistallenteet
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

“Ihmismieltä laajempaa näkökulmaa asioihin” – Autoetnografia vuorovaikutuksellisen kokemuksen kuvaajana shamanistisessa parannustapahtumassa

Metsähinen Hanne; Kouri Jaana

“Ihmismieltä laajempaa näkökulmaa asioihin” – Autoetnografia vuorovaikutuksellisen kokemuksen kuvaajana shamanistisessa parannustapahtumassa

Metsähinen Hanne
Kouri Jaana
Katso/Avaa
132053-Artikkelin teksti-318336-1-10-20231219.pdf (315.6Kb)
Lataukset: 

doi:10.30666/elore.132053
URI
https://doi.org/10.30666/elore.132053
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025082786349
Tiivistelmä

Shamanistiset parannusmenetelmät ovat osa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen kenttää, jonka tavoitteena on kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Artikkelissa tarkastelemme autoetnografisen menetelmän avulla asiakkaan kokemusta shamanistisesta parannustapahtumasta, jonka keskiössä on shamaanin matka henkimaailmaan. Tutkimuksen aineistona ovat autoetnografiset päiväkirjat parannustapahtumasta, jossa toinen tutkijoista oli asiakas ja toinen shamaani.

Parannustapahtumaan osallistuu shamaanin ja asiakkaan lisäksi myös muita aineellisia ja aineettomia toimijoita, joiden osallisuutta asiakkaan kokemukseen tarkastelemme yhdessä kuvittelemisen käsitteen avulla. Yhdessä kuvitteleminen mahdollistaa shamaanin toimimisen henkimaailman parannuksen välittäjänä ja vaikuttaa asiakkaan kokemukseen parannustapahtumasta. Kokemus shamanistisen parantamisen vaikutuksista ei kuitenkaan rajoitu yksittäiseen rituaaliin, vaan on pidempi useille elämän osa-alueille ulottuva prosessi.

Autoetnografiassa tutkija-kokijoiden kaksoisrooli on vaikuttanut tutkijan kokemuksesta kirjoittamiseen osana tutkimuskohdetta sekä kirjoitetun aineiston analyysiin ja tulkintaan. Kokemuskerronnan, analyysin ja tulkinnan prosessi alkaa ja näkyy lukijalle aukikirjoitettuna jo tutkimuspäiväkirjassa ja eriteltynä tutkimustekstissä. Kirjoittaminen on näin kehollinen tiedonmuodostuksen ja merkityksenannon muoto. Kahden tutkijan vuorovaikutus johti oman kokemuksen pohdintaan ja kuvittelemisen käsitteen kehittämiseen; yhdessä kuvittelusta tuli menetelmä sanoittaa yhdessä jaettua aineellis-aineettomien toimijoiden aikaansaamaa kokemusta.

Lisäksi tutkimus vahvisti käsitystämme sekä shamanismin että autoetnografian yhteisöllisyydestä. Vuorovaikutteinen autoetnografinen tutkimus samalla kentällä tai saman aiheen parissa tuo uusia näkökulmia erityisesti autoetnografian keskiössä olevaan kokemuksen ja sen aineellisten ja aineettomien toimijoiden osallisuuden ja vuorovaikutuksen tutkimiseen.

Kokoelmat
  • Rinnakkaistallenteet [29337]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste