Älysopimukset tulevaisuuden ratkaisuna? : Sopimusoikeudelliset ongelmat sekä mahdolliset ratkaisut
Piira, Jonna (2025-08-06)
Älysopimukset tulevaisuuden ratkaisuna? : Sopimusoikeudelliset ongelmat sekä mahdolliset ratkaisut
(06.08.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090193688
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090193688
Tiivistelmä
Teknologinen kehitys tuo mukanaan uusia innovaatioita, joilla pyritään tehostamaan sopimusprosesseja. Älysopimukset ovat yksi potentiaalinen mahdollisuus. Älysopimus on ohjelmointikielellä laadittu sopimus, joka tallennetaan lohkoketjuun ja joka toteutuu automaattisesti ehtojen täyttyessä ilman ihmisen väliintuloa. Automaattinen täytäntöönpano ja muuttumaton luonne mahdollistavat sopimuskumppaniin luottamisen ilman varsinaista luottamussuhdetta. Lisäksi älysopimuksia pidetään kustannustehokkaina. Oikeudellisessa kontekstissa älysopimuksiin liittyy kuitenkin haasteita, joiden ratkaiseminen on keskeistä, mikäli älysopimusten koko potentiaali halutaan hyödyntää.
OTM-tutkielmassa tarkastelen älysopimusten oikeudellista yhteensopivuutta suomalaisen sopimusoikeuden kanssa. Selvitän tutkielmassa, millaisia oikeudellisia haasteita älysopimusten joustamattomuudesta, muuttumattomuudesta, oraakkeliongelmasta sekä älysopimusten riidanratkaisusta ja pseudonyymisestä voi aiheutua. Lisäksi tarkastelen erilaisia teknisiä ja oikeudellisia ratkaisuja haasteiden hallitsemiseksi. Tarkastelussa esiin nousevat muun muassa sopimusvapaus, vastuukysymykset ja virhevastuut.
Tutkielman pääasiallisena tutkimusmetodina käytän käytännöllistä lainoppia. Tarkastelen älysopimusten konkreettisia ongelmia sopimusoikeudellisesta näkökulmasta ja pyrin havainnollistamaan näitä tapauskohtaisten esimerkkien avulla. Lisäksi esitän vastauksia älysopimusten oikeudellisiin ongelmiin.
Tutkielma osoittaa, että joustamaton ja muuttumaton älysopimus ei kykene vastaamaan tilanteisiin, joissa muutostarpeet ovat välttämättömiä, esimerkiksi force majeure -tilanteet. Lisäksi oikeudellisen kielen abstraktisuus asettaa omat haasteensa niin sopimuksen laadinnalle kuin sen toteuttamiselle. Oraakkelien oikeudellisen aseman epäselvyys on haaste, sillä oraakkeli ei ole sopimusosapuoli. Riidanratkaisun ja pseudonyymiteetin osalta haasteet konkretisoituvat eritysesti lainvalinnassa. Myös älysopimusten mahdollinen käyttö rikolliseen toimintaan muodostaa oikeudellisesti merkittäviä riskejä.
Näihin ongelmiin voidaan vastata ennakollisella sopimisella, lainsäädännöllisillä toimilla sekä erilaisilla teknisillä ratkaisuilla, kuten hajautetuilla oraakkelijärjestelmillä, verkkovälitteisellä riidanratkaisulla ja hybridiälysopimuksilla. Vaikka toimivia ratkaisuja haasteiden hallintaan on olemassa, ei älysopimusten käyttö kaikissa tapauksissa ole oikeudellisesti tai käytännöllisesti kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Lisäksi lainsäädäntö on vasta alkutekijöissä. Näin ollen on epätodennäköistä, että älysopimukset lähitulevaisuudessa korvaisivat perinteisen sopimuksen.
OTM-tutkielmassa tarkastelen älysopimusten oikeudellista yhteensopivuutta suomalaisen sopimusoikeuden kanssa. Selvitän tutkielmassa, millaisia oikeudellisia haasteita älysopimusten joustamattomuudesta, muuttumattomuudesta, oraakkeliongelmasta sekä älysopimusten riidanratkaisusta ja pseudonyymisestä voi aiheutua. Lisäksi tarkastelen erilaisia teknisiä ja oikeudellisia ratkaisuja haasteiden hallitsemiseksi. Tarkastelussa esiin nousevat muun muassa sopimusvapaus, vastuukysymykset ja virhevastuut.
Tutkielman pääasiallisena tutkimusmetodina käytän käytännöllistä lainoppia. Tarkastelen älysopimusten konkreettisia ongelmia sopimusoikeudellisesta näkökulmasta ja pyrin havainnollistamaan näitä tapauskohtaisten esimerkkien avulla. Lisäksi esitän vastauksia älysopimusten oikeudellisiin ongelmiin.
Tutkielma osoittaa, että joustamaton ja muuttumaton älysopimus ei kykene vastaamaan tilanteisiin, joissa muutostarpeet ovat välttämättömiä, esimerkiksi force majeure -tilanteet. Lisäksi oikeudellisen kielen abstraktisuus asettaa omat haasteensa niin sopimuksen laadinnalle kuin sen toteuttamiselle. Oraakkelien oikeudellisen aseman epäselvyys on haaste, sillä oraakkeli ei ole sopimusosapuoli. Riidanratkaisun ja pseudonyymiteetin osalta haasteet konkretisoituvat eritysesti lainvalinnassa. Myös älysopimusten mahdollinen käyttö rikolliseen toimintaan muodostaa oikeudellisesti merkittäviä riskejä.
Näihin ongelmiin voidaan vastata ennakollisella sopimisella, lainsäädännöllisillä toimilla sekä erilaisilla teknisillä ratkaisuilla, kuten hajautetuilla oraakkelijärjestelmillä, verkkovälitteisellä riidanratkaisulla ja hybridiälysopimuksilla. Vaikka toimivia ratkaisuja haasteiden hallintaan on olemassa, ei älysopimusten käyttö kaikissa tapauksissa ole oikeudellisesti tai käytännöllisesti kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Lisäksi lainsäädäntö on vasta alkutekijöissä. Näin ollen on epätodennäköistä, että älysopimukset lähitulevaisuudessa korvaisivat perinteisen sopimuksen.