Varainsiirtoverouudistuksen 1.1.2024 vaikutus ensiasunnon ostajiin
Koivisto, Mirva (2025-07-30)
Varainsiirtoverouudistuksen 1.1.2024 vaikutus ensiasunnon ostajiin
(30.07.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090193930
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090193930
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomessa 1.1.2024 voimaanastuneen varainsiirtoverouudistuksen vaikutuksia ensiasunnon ostajiin. Varainsiirtoverolakin tehtiin uudistus 1.1.2024 alkaen, jonka mukaisesti Suomessa tietyin ehdoin käytössä ollut ensiasunnon ostajan verovapaus poistettiin ja vastaavasti muita varainsiirtoverokantoja alennettiin. Uudistuksessa laskettiin kiinteistöistä maksettavaa varainsiirtoveron osuutta 4 prosentista 3 prosenttiin, asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroa 2 prosentista 1,5 prosenttiin ja muiden arvopapereiden varainsiirtoveroa 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin. Tutkielman tavoitteena on arvioida, vaikuttiko ensiasunnon ostajien veroetuuden poistaminen ensiasuntokauppojen määrään varainsiirtoverouudistuksen voimaanastuttua. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan varainsiirtoverouudistuksen muita mahdollisia vaikutuksia ensiasunnon ostajiin sekä yleisesti asuntomarkkinoiden toimintaan.
Varainsiirtoverouudistuksen vaikutusten tarkastelu juuri ensiasunnon ostajien osalta on tärkeää, sillä ensiasunnon ostajat olivat ainoa yksittäinen ryhmä, jonka verotusta kiristettiin poistamalla vuonna 1997 voimaan astunut ensiasunnon ostajien verovapaus. Ensiasunnon ostajat ovat erityisen herkkiä asuntokauppoihin liittyville kustannuksille, kuten varainsiirtoverotuksesta aiheutuville transaktiokustannuksille, sillä ensiasunnon ostajat ovat yleensä nuoria aikuisia, joiden tulotaso ja varallisuus ovat vielä muita ryhmiä alhaisemmalla tasolla. Ensiasunnon ostajat ovat myös keskeisessä roolissa asuntokauppojen ketjussa, sillä moni asunnonvaihtaja pystyy vaihtamaan asuntoaan vasta, kun on ensin saanut omansa myytyä. Varainsiirtoverouudistus voi siten vaikuttaa merkittävästi ensiasunnon ostajiin sekä edelleen koko asuntomarkkinoiden dynamiikkaan.
Tutkielman empiirisessä osiossa on hyödynnetty Suomen kiinteistövälittäjät ry:n (SKVL) jäsenkyselyaineistoa 2023Q4-2024Q4 väliseltä ajalta. Tutkielmassa vertaillaan ensiasunnon ostajien tekemien asuntokauppojen määrää ennen ja jälkeen varainsiirtoverouudistusta 1.1.2024 ajassa tapahtuvan regressioepäjatkuvuusasetelman eli RDiT-tutkimusasetelman (engl. Regression Discontinuity in Time) avulla. Ensiasuntokauppojen määrää tarkastellaan sekä valtakunnallisella tasolla että alueellisesti.
Tutkielman tulokset osoittavat varainsiirtoverouudistuksella olleen tilastollisesti merkitsevä negatiivinen vaikutus ensiasunnon ostajien tekemien asuntokauppojen määrään. Ensiasuntokauppojen määrä laski varainsiirtoverouudistuksesta johtuen valtakunnallisella tasolla noin 9,81 prosenttiyksikköä uudistuksen jälkeisenä aikana. Tutkielman tulokset tukevat aikaisempaa empiiristä kirjallisuutta, jonka mukaan varainsiirtovero vähentää asuntokauppojen määrää sekä kotitalouksien liikkuvuutta ja aiheuttaa hyvinvointitappioita.
Empiiristen tulosten perusteella varainsiirtoverouudistuksen hyvinvointivaikutuksia eri väestöryhmien välillä olisi perusteltua arvioida tarkemmin, sillä uudistus kohdentuu sekä taloudellisesti että sosiaalisesti epäedullisesti erityisesti nuoriin ja pienituloisiin kotitalouksiin. Jatkotutkimusta suositellaan tekemään myös varainsiirtoverouudistuksen pitkän aikavälin vaikutuksista, jotta uudistuksen nettovaikutukset pystytään tunnistamaan paremmin.
Varainsiirtoverouudistuksen vaikutusten tarkastelu juuri ensiasunnon ostajien osalta on tärkeää, sillä ensiasunnon ostajat olivat ainoa yksittäinen ryhmä, jonka verotusta kiristettiin poistamalla vuonna 1997 voimaan astunut ensiasunnon ostajien verovapaus. Ensiasunnon ostajat ovat erityisen herkkiä asuntokauppoihin liittyville kustannuksille, kuten varainsiirtoverotuksesta aiheutuville transaktiokustannuksille, sillä ensiasunnon ostajat ovat yleensä nuoria aikuisia, joiden tulotaso ja varallisuus ovat vielä muita ryhmiä alhaisemmalla tasolla. Ensiasunnon ostajat ovat myös keskeisessä roolissa asuntokauppojen ketjussa, sillä moni asunnonvaihtaja pystyy vaihtamaan asuntoaan vasta, kun on ensin saanut omansa myytyä. Varainsiirtoverouudistus voi siten vaikuttaa merkittävästi ensiasunnon ostajiin sekä edelleen koko asuntomarkkinoiden dynamiikkaan.
Tutkielman empiirisessä osiossa on hyödynnetty Suomen kiinteistövälittäjät ry:n (SKVL) jäsenkyselyaineistoa 2023Q4-2024Q4 väliseltä ajalta. Tutkielmassa vertaillaan ensiasunnon ostajien tekemien asuntokauppojen määrää ennen ja jälkeen varainsiirtoverouudistusta 1.1.2024 ajassa tapahtuvan regressioepäjatkuvuusasetelman eli RDiT-tutkimusasetelman (engl. Regression Discontinuity in Time) avulla. Ensiasuntokauppojen määrää tarkastellaan sekä valtakunnallisella tasolla että alueellisesti.
Tutkielman tulokset osoittavat varainsiirtoverouudistuksella olleen tilastollisesti merkitsevä negatiivinen vaikutus ensiasunnon ostajien tekemien asuntokauppojen määrään. Ensiasuntokauppojen määrä laski varainsiirtoverouudistuksesta johtuen valtakunnallisella tasolla noin 9,81 prosenttiyksikköä uudistuksen jälkeisenä aikana. Tutkielman tulokset tukevat aikaisempaa empiiristä kirjallisuutta, jonka mukaan varainsiirtovero vähentää asuntokauppojen määrää sekä kotitalouksien liikkuvuutta ja aiheuttaa hyvinvointitappioita.
Empiiristen tulosten perusteella varainsiirtoverouudistuksen hyvinvointivaikutuksia eri väestöryhmien välillä olisi perusteltua arvioida tarkemmin, sillä uudistus kohdentuu sekä taloudellisesti että sosiaalisesti epäedullisesti erityisesti nuoriin ja pienituloisiin kotitalouksiin. Jatkotutkimusta suositellaan tekemään myös varainsiirtoverouudistuksen pitkän aikavälin vaikutuksista, jotta uudistuksen nettovaikutukset pystytään tunnistamaan paremmin.