Eettisen johtamisen edellytykset : Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan näkökulma
Seere, Anniina (2025-08-21)
Eettisen johtamisen edellytykset : Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan näkökulma
(21.08.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494400
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494400
Tiivistelmä
Abstrakti
Tausta: Eettinen johtaminen on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista, sillä se tukee henkilöstön hyvinvointia, potilasturvallisuutta ja organisaation arvojen mukaista toimintaa. Hyvinvointialueuudistus on luonut uuden, eettisesti vaativan toimintaympäristön, jossa resurssiniukkuus, henkilöstöpula ja monitasoinen päätöksenteko korostavat johtamisen vastuullisuutta. Aiempi tutkimus on käsitellyt eettisen johtamisen edellytyksiä yksittäisiin osa-alueisiin keskittyen, eikä systemaattista kokonaiskuvaa johtajien näkökulmasta ole muodostettu. Tässä tutkimuksessa vastataan tähän aukkoon syventämällä ymmärrystä eettisen johtamisen edellytyksistä hyvinvointialueiden kontekstissa.
Tarkoitus ja tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien kokemuksia eettisestä johtamisesta ja sen edellytyksistä hyvinvointialueiden kontekstissa. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, miten johtajat määrittävät eettisen johtamisen, millaisia tekijöitä he pitävät sen mahdollistajina tai esteinä, ja millä tavoin edellytyksiä voidaan tukea käytännön johtamistyössä.
Menetelmät: Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka nojautui kriittis-realistiseen tieteenfilosofiaan. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla 16 keski- ja lähijohtajalta neljältä hyvinvointialueelta tammi–maaliskuussa 2025. Osallistujat valittiin tarkoituksenmukaisesti edustamaan molempia palvelusektoreita ja eri johtamistasoja. Analyysi toteutettiin refleksiivisenä temaattisena analyysina.
Tulokset: Eettinen johtaminen määrittyi johtamistyön ytimenä, joka toteutui asiakas- ja potilaskeskeisyyden kautta sekä hiljaisena arkitoimintana että tietoisina periaatteellisina valintoina. Merkittävä löydös oli eettisen toimijuuden rooli eettisen johtamisen käytännöissä. Edellytykset jäsentyivät neljään ulottuvuuteen: (1) johtajan sisäinen eettinen toimintakyky, (2) inhimillinen vuorovaikutus ja luottamus, (3) organisaation rakenteet ja kulttuuri sekä (4) eettinen toimijuus hierarkkisessa järjestelmässä. Edellytysten tukeminen edellytti sekä yksilöllisten voimavarojen vahvistamista että organisatoristen rakenteiden kehittämistä.
Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset: Eettinen johtaminen on systeeminen ilmiö, joka edellyttää sekä johtajien yksilöllisiä valmiuksia että organisaation rakenteellista tukea. Vahvistaminen vaatii monitasoista lähestymistapaa: johtajien koulutusta ja mentorointia sekä organisaatiotason ratkaisuja, kuten selkeitä eettisiä periaatteita ja riittäviä resursseja. Hyvinvointialueiden poliittis-taloudelliset reunaehdot luovat erityisiä haasteita eettisen johtamisen toteutumiselle. Jatkotutkimusta tarvitaan mittarin kehittämiseksi edellytysten arviointiin. Abstract
Background: Ethical leadership is a central aspect of health and social care management, as it supports staff well-being, patient safety, and value-driven organizational practices. The establishment of wellbeing services counties in Finland has created a new and ethically demanding operational context, where resource scarcity, workforce shortages, and multi-level decision-making highlight the responsibility of leadership. Previous research has addressed prerequisites for ethical leadership in a fragmented manner, focusing on individual elements, without forming a systematic overview from leaders’ perspectives. This study addresses this gap by deepening the understanding of prerequisites for ethical leadership in the context of wellbeing services counties.
Aim: The purpose of this study was to explore health and social care leaders’ experiences of ethical leadership and its prerequisites in the context of wellbeing services counties. The aim was to gain deeper insight into how leaders define ethical leadership, which factors they perceive as enablers or barriers, and how these prerequisites can be supported in everyday leadership practice.
Methods: A qualitative study informed by critical realism was conducted. Data were collected through semi-structured interviews with 16 middle- and frontline managers across four wellbeing services counties between January and March 2025. Participants were purposively selected to represent both service sectors and different management levels. Data was analyzed using reflexive thematic analysis.
Results: Ethical leadership was described as the core of managerial work, enacted through client- and patient-centeredness, manifesting both as tacit everyday practices and as deliberate principled choices. A key finding was the central role of ethical agency in the enactment of ethical leadership. Prerequisites were structured into four domains: (1) leaders’ internal ethical capacity, (2) humane interaction and trust, (3) organizational structures and culture, and (4) ethical agency within a hierarchical system. Supporting these prerequisites required both strengthening individual resources and developing organizational structures.
Conclusions and implications for further research: Ethical leadership is a systemic phenomenon requiring both leaders’ individual capacities and structural support from the organization. Strengthening it calls for a multi-level approach, including leadership training and mentoring as well as organizational measures such as clear ethical principles and sufficient resources. The political and economic constraints of wellbeing services counties create distinct challenges for the realization of ethical leadership. Further research is needed to develop a measurement tool for assessing these prerequisites.
Tausta: Eettinen johtaminen on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista, sillä se tukee henkilöstön hyvinvointia, potilasturvallisuutta ja organisaation arvojen mukaista toimintaa. Hyvinvointialueuudistus on luonut uuden, eettisesti vaativan toimintaympäristön, jossa resurssiniukkuus, henkilöstöpula ja monitasoinen päätöksenteko korostavat johtamisen vastuullisuutta. Aiempi tutkimus on käsitellyt eettisen johtamisen edellytyksiä yksittäisiin osa-alueisiin keskittyen, eikä systemaattista kokonaiskuvaa johtajien näkökulmasta ole muodostettu. Tässä tutkimuksessa vastataan tähän aukkoon syventämällä ymmärrystä eettisen johtamisen edellytyksistä hyvinvointialueiden kontekstissa.
Tarkoitus ja tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien kokemuksia eettisestä johtamisesta ja sen edellytyksistä hyvinvointialueiden kontekstissa. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, miten johtajat määrittävät eettisen johtamisen, millaisia tekijöitä he pitävät sen mahdollistajina tai esteinä, ja millä tavoin edellytyksiä voidaan tukea käytännön johtamistyössä.
Menetelmät: Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka nojautui kriittis-realistiseen tieteenfilosofiaan. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla 16 keski- ja lähijohtajalta neljältä hyvinvointialueelta tammi–maaliskuussa 2025. Osallistujat valittiin tarkoituksenmukaisesti edustamaan molempia palvelusektoreita ja eri johtamistasoja. Analyysi toteutettiin refleksiivisenä temaattisena analyysina.
Tulokset: Eettinen johtaminen määrittyi johtamistyön ytimenä, joka toteutui asiakas- ja potilaskeskeisyyden kautta sekä hiljaisena arkitoimintana että tietoisina periaatteellisina valintoina. Merkittävä löydös oli eettisen toimijuuden rooli eettisen johtamisen käytännöissä. Edellytykset jäsentyivät neljään ulottuvuuteen: (1) johtajan sisäinen eettinen toimintakyky, (2) inhimillinen vuorovaikutus ja luottamus, (3) organisaation rakenteet ja kulttuuri sekä (4) eettinen toimijuus hierarkkisessa järjestelmässä. Edellytysten tukeminen edellytti sekä yksilöllisten voimavarojen vahvistamista että organisatoristen rakenteiden kehittämistä.
Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset: Eettinen johtaminen on systeeminen ilmiö, joka edellyttää sekä johtajien yksilöllisiä valmiuksia että organisaation rakenteellista tukea. Vahvistaminen vaatii monitasoista lähestymistapaa: johtajien koulutusta ja mentorointia sekä organisaatiotason ratkaisuja, kuten selkeitä eettisiä periaatteita ja riittäviä resursseja. Hyvinvointialueiden poliittis-taloudelliset reunaehdot luovat erityisiä haasteita eettisen johtamisen toteutumiselle. Jatkotutkimusta tarvitaan mittarin kehittämiseksi edellytysten arviointiin.
Background: Ethical leadership is a central aspect of health and social care management, as it supports staff well-being, patient safety, and value-driven organizational practices. The establishment of wellbeing services counties in Finland has created a new and ethically demanding operational context, where resource scarcity, workforce shortages, and multi-level decision-making highlight the responsibility of leadership. Previous research has addressed prerequisites for ethical leadership in a fragmented manner, focusing on individual elements, without forming a systematic overview from leaders’ perspectives. This study addresses this gap by deepening the understanding of prerequisites for ethical leadership in the context of wellbeing services counties.
Aim: The purpose of this study was to explore health and social care leaders’ experiences of ethical leadership and its prerequisites in the context of wellbeing services counties. The aim was to gain deeper insight into how leaders define ethical leadership, which factors they perceive as enablers or barriers, and how these prerequisites can be supported in everyday leadership practice.
Methods: A qualitative study informed by critical realism was conducted. Data were collected through semi-structured interviews with 16 middle- and frontline managers across four wellbeing services counties between January and March 2025. Participants were purposively selected to represent both service sectors and different management levels. Data was analyzed using reflexive thematic analysis.
Results: Ethical leadership was described as the core of managerial work, enacted through client- and patient-centeredness, manifesting both as tacit everyday practices and as deliberate principled choices. A key finding was the central role of ethical agency in the enactment of ethical leadership. Prerequisites were structured into four domains: (1) leaders’ internal ethical capacity, (2) humane interaction and trust, (3) organizational structures and culture, and (4) ethical agency within a hierarchical system. Supporting these prerequisites required both strengthening individual resources and developing organizational structures.
Conclusions and implications for further research: Ethical leadership is a systemic phenomenon requiring both leaders’ individual capacities and structural support from the organization. Strengthening it calls for a multi-level approach, including leadership training and mentoring as well as organizational measures such as clear ethical principles and sufficient resources. The political and economic constraints of wellbeing services counties create distinct challenges for the realization of ethical leadership. Further research is needed to develop a measurement tool for assessing these prerequisites.