Three-dimensional technology in healthcare education: experiences in practical nursing education
Alhonkoski, Mika (2025-09-26)
Three-dimensional technology in healthcare education: experiences in practical nursing education
(26.09.2025)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0331-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0331-3
Kuvaus
ei tietoa saavutettavuudesta
Tiivistelmä
ABSTRACT
The main purpose of this two-phased study was to analyse the pedagogical usage and outcomes of 3D technology in healthcare education at the level of vocational education and training. In this study 3D technology is defined as encompassing four components: 3D images, 3D environments, 3D holograms, and 3D printing.
PHASE Ⅰ (2019-2022) aimed to develop an intervention using 3D technology in practical nursing education. This was implemented with a scoping review (n=31 articles) and mixed method study. The mixed method study was guided of theoretical framework of “Technological Pedagogical Content Knowledge”. The data was collected from teachers using a survey (n=55) and semi-structured interviews (n=17). PHASE Ⅱ (2022-2025) aimed to analyse the outcomes of using 3D technology among practical nursing students in first aid courses from the perspective of technology acceptance and learning outcomes. In total 59 (n=59) practical nursing students participated in the study. They were divided into the intervention group (n=32) and control group (n=27). Technology acceptance was studied with mixed method design guided by the “Technology Acceptance Model”. This included a survey and focus group interviews. Learning outcomes were studied with a quasiexperimental design including a knowledge test (pre, post and follow-up) and skills test at the end of the first aid course.
As a result, the PHASE Ⅰ found that 3D technology is a promising method in healthcare education with positive outcomes. The usage was dominantly with a 3D environment. Teachers emphasized the need to address several issues such as resources and collaboration when implementing 3D technology in teaching. In PHASE Ⅱ the practical nursing students reported that the 3D technology was easy to use and useful. They felt more prepared to adapt new technologies in the future. Moreover, they learned better first aid knowledge and CPR-skills when the 3D technology was connected to the teaching.
As a conclusion, 3D technology can be seen as a promising method to utilize in vocational education and training among practical nursing students and it may enhance learning outcomes in first aid education and prepare students to adapt to new technologies easier in future.
KEYWORDS: 3D technology, healthcare education vocational education and training, practical nursing education TIIVISTELMÄ
Tämän kaksivaiheisen tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida 3D (kolmiulotteisen) -teknologian pedagogista hyödyntämistä sekä tuloksia terveysalan koulutuksessa. Tässä tutkimuksessa käsite 3D-teknologia määritellään sisältävän 3D-kuvat, 3D-ympäristön, 3D-hologrammit sekä 3D-tulostamisen.
Vaiheessa Ⅰ (2019-2022) kehitettiin interventio 3D-teknologian hyödyntämisestä terveysalan ammatillisessa koulutuksessa. Vaihe sisälsi scoping katsauksen (n=31 artikkelia) sekä monimenetelmätutkimuksen, jossa teoreettisena viitekehyksenä käytettiin ”Technological Pedagogical Content Knowledge”-teoriaa. Monimenetelmätutkimuksessa aineisto kerättiin kyselyllä terveysalan opettajilta (n=55) ja haastattelemalla opettajia (n=17). Tulosten perusteella kehitettiin 3D-teknologiaa hyödyntävä interventio lähihoitajakoulutuksen ensiavun opetukseen. Vaiheessa Ⅱ (2022-2025) arvioitiin intervention tuloksia kahdesta eri näkökulmasta: Teknologian hyväksyminen ja oppimistulokset. Arviointiin osallistui yhteensä 59 lähihoitajaopiskelijaa, jotka jaettiin interventioryhmään (n=32) ja kontrolliryhmään (n=27). Teknologian hyväksyntää tutkittiin monimenetelmätutkimuksella, johon kuului ”Technology acceptance Model”-teorian ohjaamat kyselyt sekä opiskelijoiden ryhmähaastattelut. Oppimistuloksia tutkittiin kvasikokeellisella menetelmällä testaamalla lähihoitajaopiskelijoiden tietoa pre-, post- ja seurantakyselyillä sekä elvytystaitojen osaamista ensiapuopinnon lopussa.
Vaiheen Ⅰ tuloksena ilmeni, että 3D-teknologia on lupaava väline terveysalan koulutuksessa, johon liittyy useita positiivisia tuloksia ja josta korostivat monia eri asioita (esimerkiksi resurssit ja yhteistyö) implementoinnin tueksi. Vaiheessa Ⅱ opiskelijat kuvasivat 3D-teknologiaa helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi. He kokivat olevansa intervention jälkeen valmiimpia hyödyntämään uusia teknologioita tulevaisuudessa kuin ennen interventiota. Opiskelijat oppivat myös paremmin hyödyntämällä 3D-teknologiaa. Opiskelijoiden oppimistulokset paranivat intervention myötä sekä ensiaputiedoissa että elvytystaidoissa.
3D-teknologia on menetelmä, jonka avulla on mahdollista parantaa oppimistuloksia ensiavun opetuksessa sekä valmistaa opiskelijoita kohtaamaan erilaisia teknologioita tulevaisuudessa.
ASIASANAT: 3D-teknologia, ammatillinen koulutus, lähihoitajakoulutus, terveysalan koulutus
The main purpose of this two-phased study was to analyse the pedagogical usage and outcomes of 3D technology in healthcare education at the level of vocational education and training. In this study 3D technology is defined as encompassing four components: 3D images, 3D environments, 3D holograms, and 3D printing.
PHASE Ⅰ (2019-2022) aimed to develop an intervention using 3D technology in practical nursing education. This was implemented with a scoping review (n=31 articles) and mixed method study. The mixed method study was guided of theoretical framework of “Technological Pedagogical Content Knowledge”. The data was collected from teachers using a survey (n=55) and semi-structured interviews (n=17). PHASE Ⅱ (2022-2025) aimed to analyse the outcomes of using 3D technology among practical nursing students in first aid courses from the perspective of technology acceptance and learning outcomes. In total 59 (n=59) practical nursing students participated in the study. They were divided into the intervention group (n=32) and control group (n=27). Technology acceptance was studied with mixed method design guided by the “Technology Acceptance Model”. This included a survey and focus group interviews. Learning outcomes were studied with a quasiexperimental design including a knowledge test (pre, post and follow-up) and skills test at the end of the first aid course.
As a result, the PHASE Ⅰ found that 3D technology is a promising method in healthcare education with positive outcomes. The usage was dominantly with a 3D environment. Teachers emphasized the need to address several issues such as resources and collaboration when implementing 3D technology in teaching. In PHASE Ⅱ the practical nursing students reported that the 3D technology was easy to use and useful. They felt more prepared to adapt new technologies in the future. Moreover, they learned better first aid knowledge and CPR-skills when the 3D technology was connected to the teaching.
As a conclusion, 3D technology can be seen as a promising method to utilize in vocational education and training among practical nursing students and it may enhance learning outcomes in first aid education and prepare students to adapt to new technologies easier in future.
KEYWORDS: 3D technology, healthcare education vocational education and training, practical nursing education
Tämän kaksivaiheisen tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida 3D (kolmiulotteisen) -teknologian pedagogista hyödyntämistä sekä tuloksia terveysalan koulutuksessa. Tässä tutkimuksessa käsite 3D-teknologia määritellään sisältävän 3D-kuvat, 3D-ympäristön, 3D-hologrammit sekä 3D-tulostamisen.
Vaiheessa Ⅰ (2019-2022) kehitettiin interventio 3D-teknologian hyödyntämisestä terveysalan ammatillisessa koulutuksessa. Vaihe sisälsi scoping katsauksen (n=31 artikkelia) sekä monimenetelmätutkimuksen, jossa teoreettisena viitekehyksenä käytettiin ”Technological Pedagogical Content Knowledge”-teoriaa. Monimenetelmätutkimuksessa aineisto kerättiin kyselyllä terveysalan opettajilta (n=55) ja haastattelemalla opettajia (n=17). Tulosten perusteella kehitettiin 3D-teknologiaa hyödyntävä interventio lähihoitajakoulutuksen ensiavun opetukseen. Vaiheessa Ⅱ (2022-2025) arvioitiin intervention tuloksia kahdesta eri näkökulmasta: Teknologian hyväksyminen ja oppimistulokset. Arviointiin osallistui yhteensä 59 lähihoitajaopiskelijaa, jotka jaettiin interventioryhmään (n=32) ja kontrolliryhmään (n=27). Teknologian hyväksyntää tutkittiin monimenetelmätutkimuksella, johon kuului ”Technology acceptance Model”-teorian ohjaamat kyselyt sekä opiskelijoiden ryhmähaastattelut. Oppimistuloksia tutkittiin kvasikokeellisella menetelmällä testaamalla lähihoitajaopiskelijoiden tietoa pre-, post- ja seurantakyselyillä sekä elvytystaitojen osaamista ensiapuopinnon lopussa.
Vaiheen Ⅰ tuloksena ilmeni, että 3D-teknologia on lupaava väline terveysalan koulutuksessa, johon liittyy useita positiivisia tuloksia ja josta korostivat monia eri asioita (esimerkiksi resurssit ja yhteistyö) implementoinnin tueksi. Vaiheessa Ⅱ opiskelijat kuvasivat 3D-teknologiaa helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi. He kokivat olevansa intervention jälkeen valmiimpia hyödyntämään uusia teknologioita tulevaisuudessa kuin ennen interventiota. Opiskelijat oppivat myös paremmin hyödyntämällä 3D-teknologiaa. Opiskelijoiden oppimistulokset paranivat intervention myötä sekä ensiaputiedoissa että elvytystaidoissa.
3D-teknologia on menetelmä, jonka avulla on mahdollista parantaa oppimistuloksia ensiavun opetuksessa sekä valmistaa opiskelijoita kohtaamaan erilaisia teknologioita tulevaisuudessa.
ASIASANAT: 3D-teknologia, ammatillinen koulutus, lähihoitajakoulutus, terveysalan koulutus
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2989]