Työmuisti ja inhibitio kielenkehityksen ennustajana

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella, onko eksekutiivisten funktioiden osa-alueista varhainen työmuisti tai inhibitio yhteydessä myöhempään kielelliseen taitotasoon. Työmuistia ja inhibitiota tarkasteltiin erikseen suhteessa kielenkehitykseen. Työmuistilla tarkoitetaan kykyä pitää mielessä asioita ja samanaikaisesti prosessoida sitä. Inhibitiolla puolestaan tarkoitetaan kykyä säädellä tarkkaavuutta ja vaimentaa häiritseviä ulkoisia ja sisäisiä ärsykkeitä. Työmuisti ja inhibitio valikoituivat tutkittaviksi osa-alueiksi siksi, että ne kehittyvät eksekutiivisten funktioiden osa-alueista varhaisimmin. Tutkimus toteutettiin pitkittäistutkimuksena. Aiemmissa tutkimuksissa eksekutiivisten funktioiden ja kielenkehityksen väliltä on löydetty yhteys, mutta ennustavan suhteen suunta on vielä epäselvä.

Tutkielman aineisto on osa suomalaista FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Työmuistia mitattiin Spin the pots -tehtävällä, kun taas inhibition mittaamisessa käytettiin Snack delay -tehtävää. Lapset olivat tutkimuksen tekohetkellä noin 2,5 vuoden ikäisiä. Kielellisiä taitoja arvioitiin viiden vuoden iässä Reynell Developmental Language Scales III -testillä. Tutkimusaineistoa analysoitiin neljän lineaarisen regressiomallin avulla. Malleissa 1 ja 2 tarkasteltiin inhibition ja kielellisen muuttujan välisiä yhteyksiä ja malleissa 3 ja 4 tarkasteltiin työmuistin ja kielellisen muuttujan välisiä yhteyksiä. Analyyseissa huomioitiin sukupuoli ja raskausviikot, koska ne olivat yhteydessä kielimuuttujaan. Tutkielman analyyseissa oli mukana yhteensä 176 tutkittavaa.

Tutkielmassa varhaisen työmuistin tai inhibition ei havaittu olevan yhteydessä myöhempään kielelliseen taitotasoon viiden vuoden iässä. Tutkimustulokset eivät tukeneet hypoteeseja. Taustamuuttujista sukupuolella ei havaittu yhteyttä kielelliseen suoriutumiseen, mutta raskausviikoilla yhteys löytyi. Tarkemmassa tarkastelussa eri tasoryhmissä havaittiin erisuuntaisia yhteyksiä työmuistin ja raskausviikkojen välillä. Tutkimustulosten perusteella varhainen työmuisti tai inhibitio eivät yksinään ole riittäviä selittämään yhteyttä niiden ja myöhemmän kielenkehityksen välillä. Tutkimusnäyttö tähän asti osoittaa vahvaa näyttöä muuttujien välisestä yhteydestä samanaikaisesti mitattuna. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella suhteen suunta voisi olla päinvastainen tai yhteyden selittäjänä voisi toimia jonkin kolmannen tekijän vaikutus. Laajemman kokonaiskuvan eksekutiivisten funktioiden vaikutuksesta kielenkehitykseen voisi saada mallintamalla niiden polkuja pidemmältä ajalta ja tutkimalla niiden välisiä yhteyksiä.