Yli-itsevarmuuden merkitys yritysostopäätöksissä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yli-itsevarmuuden merkitystä yritysostoja koskevissa päätöksissä. Yli-itsevarmuus sekä muut kognitiiviset harhat ovat luonnollinen ja varsin inhimillinen osa ihmisten päätöksentekoa. Niiden on kuvailtu olennaisesti vaikuttavan lopullisten valintojen tekemiseen ja siten kognitiivisilla harhoilla tuntuukin olevan merkittävä rooli yksilöiden päätöksenteossa. Aihetta on tutkittu paljon esimerkiksi sijoituspäätösten yhteydessä, mutta merkittävyyden tarkasteleminen yrityksissä tapahtuvassa strategisessa päätöksenteossa on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle – kirjallisuus on vielä kohtuullisen alkutekijöissä yritysostoihin kohdistuvan behavioristisen tarkastelun osalta. Yritysostojen määrä on ollut kiihdyksissä ja nopeasti muuttuvan maailman mukana yritysostojen suosion odotetaan vain kasvavan entisestään tulevaisuudessa, minkä vuoksi yritysostopäätöksenteon syvempi ymmärtäminen on tärkeää. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuskohteena oli organisaatio, jossa yritysostopäätöksentekoa on esillä, ja yrityksestä haastateltiin viittä päätöksiin osallistuvaa talouden ammattilaista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajatuksia ja näkökulmia tutkittaville on kokemuksen myötä muodostunut yli-itsevarmuuden merkitystä kohtaan yritysostopäätöksenteossa. Tutkielman teoriaosiossa käsiteltiin aiheeseen liittyvää aikaisempaa kirjallisuutta yritysostopäätösten, kognitiivisten harhojen ja yli-itsevarmuuden tarkastelun kautta. Tutkielman tulokset osoittavat yli-itsevarmuuden merkityksen olevan moniulotteinen yritysostoja koskevissa päätöksissä. Merkittävyyttä selittävät tekijät voidaan tiivistää kolmeen kategoriaan, joista yksi viittaa yritysostopäätöksenteon luonteeseen, toinen yli-itsevarmuuden mahdollisiin vaikutuksiin yritysostoissa ja kolmas yli-itsevarmuudelta suojautumiseen. Yritysostopäätösten luonteelle ominaista on päätöksenteko sekä faktaperäisen, että toisinaan myös tunneperäisen arvioinnin pohjalta. Tunneperäinen arviointi luo mahdollisuuden yli-itsevarmuuden ilmenemiselle, ja siksi on keskeistä ymmärtää, millä tavoin yli-itsevarmuus voi vaikuttaa päätöksentekoon. Tutkimustulosten perusteella vaikutukset ovat enimmäkseen haitallisia yritysostopäätöksissä, minkä vuoksi ilmiöltä pyritään suojautumaan. Tuloksista nousi esiin, kuinka suojautumiskeinot voidaan jakaa niin yritysostoprosessiin sisältyviin, kuin organisaation kehittämiin keinoihin. Yritysostoprosessin kesto ja prosessiin kuuluvat erilaiset vaiheet sekä päätöksenteko ryhmässä luokitellaan yritysostoprosessiin sisältyviksi suojautumiskeinoiksi. Tulokset osoittavat, kuinka taas päätösten tekeminen ryhmässä, johon kuuluu erilaisia persoonia sekä ryhmän välinen psykologinen turvallisuus ja avoimuus ovat organisaation kehittämiä suojautumiskeinoja. Samaan kategoriaan tunnistettiin kuuluvan myös päätösten visualisoinnin ja reflektoinnin sekä hankintaprosessissa tiettyjen ennalta määriteltyjen kriteerien seuraamisen, minkä tarkoituksena on edistää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tehdä päätöksenteossa mahdollisesti esiintyvien poikkeusten seuraamisesta tiedostetumpaa. Laajemmasta kuvasta katsottuna tutkimus osoittaa, kuinka harhojen tunteminen ja niiden merkittävyyden arviointi yritysten strategisissa prosesseissa on tärkeää osana päätöksentekijöinä kehittymistä.