Keliakiaa sairastavien kokemuksia keliakiakorvauksen lakkauttamisen merkityksestä taloudelliseen toimintakykyisyyteen
Jaakkola, Vilma (2025-09-04)
Keliakiaa sairastavien kokemuksia keliakiakorvauksen lakkauttamisen merkityksestä taloudelliseen toimintakykyisyyteen
(04.09.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091796586
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091796586
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tutkia keliakiaa sairastavien taloudellista toimintakykyisyyttä sekä keliakiakorvauksen lakkauttamisen merkitystä osana etuusjärjestelmää. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimi talousosisaalityön taloudellisen toimintakyvyn teoria, joka perustuu Amartya Senin (1995) ja myöhemmin Martha Nussabaumin (2011) edelleen kehittämään toimintakykyteoriaan.
Tutkielman teoriaosuudessa tarkasteltiin aikaisempaa tutkimusta keliakiasta sairautena sekä sen taloudellisista vaikutuksista niin yksilön, yhteiskunnan kuin terveydenhuollon näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin taloussosiaalityön teoreettisia lähtökohtia ja keskeisimpiä käsitteitä sekä tutkimusta toimintakykyteorian osalta.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Aineistona tutkielmassa käytettiin laadullista kyselyaineistoa. Aineistosta nousi esiin neljä keskeistä näkökulmaa eli keliakiaa sairastavien taloudellista toimintakykyisyyttä tukevat tekijät, taloudellista toimintakykyisyyttä heikentävät tekivät, yleinen toimintakyky sekä keliakiakorvauksen merkitys osana etuusjärjestelmää. Tutkimustulosten kautta keliakian sekä ruokavaliokorvauksen lakkauttamisen merkitys kirjoittajien kokemuksissa kuvailtiin niin taloudellisen kuin muidenkin toimintakyvyn osa-alueiden kautta. Keliakia nähtiin merkittävänä osana jokapäiväistä elämää, omassa terveydessä sekä sosiaalisissa suhteissa. Keliakiakorvauksen lakkauttaminen nähtiin lisäksi tärkeänä taloudellisena tukimuotona, joka oli osaltaan kattanut gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvia taloudellisia lisäkustannuksia.
Tuloksien perusteella erityisesti keliakiaa sairastavat pienempituloiset voivat kokea huomattavaa taloudellista rasitetta sekä stressiä gluteenittoman ruokavalion kalliimmista lisäkustannuksista ja tähän liittyvistä haasteista noudattaa erityisruokavaliota.
Tutkielman teoriaosuudessa tarkasteltiin aikaisempaa tutkimusta keliakiasta sairautena sekä sen taloudellisista vaikutuksista niin yksilön, yhteiskunnan kuin terveydenhuollon näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin taloussosiaalityön teoreettisia lähtökohtia ja keskeisimpiä käsitteitä sekä tutkimusta toimintakykyteorian osalta.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Aineistona tutkielmassa käytettiin laadullista kyselyaineistoa. Aineistosta nousi esiin neljä keskeistä näkökulmaa eli keliakiaa sairastavien taloudellista toimintakykyisyyttä tukevat tekijät, taloudellista toimintakykyisyyttä heikentävät tekivät, yleinen toimintakyky sekä keliakiakorvauksen merkitys osana etuusjärjestelmää. Tutkimustulosten kautta keliakian sekä ruokavaliokorvauksen lakkauttamisen merkitys kirjoittajien kokemuksissa kuvailtiin niin taloudellisen kuin muidenkin toimintakyvyn osa-alueiden kautta. Keliakia nähtiin merkittävänä osana jokapäiväistä elämää, omassa terveydessä sekä sosiaalisissa suhteissa. Keliakiakorvauksen lakkauttaminen nähtiin lisäksi tärkeänä taloudellisena tukimuotona, joka oli osaltaan kattanut gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvia taloudellisia lisäkustannuksia.
Tuloksien perusteella erityisesti keliakiaa sairastavat pienempituloiset voivat kokea huomattavaa taloudellista rasitetta sekä stressiä gluteenittoman ruokavalion kalliimmista lisäkustannuksista ja tähän liittyvistä haasteista noudattaa erityisruokavaliota.