Älä ainakaan tänne tuo sitä riehumaan. Oppilaiden taholta väkivaltaa kokeneiden peruskoulun opettajien kokemuksia esihenkilötuesta.

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden taholta väkivaltaa kokeneiden peruskoulun opettajien kokemuksia esihenkilön tuesta. Suomalaiset opettajat kohtaavat tutkimusten mukaan työssään aiempaa enemmän väkivaltaa ja uhkatilanteita. Kouluväkivalta on noussut yhä useammin uutisoinnin aiheeksi ja se puhuttaa myös koulujen työyhteisöjä. Väkivalta ja esihenkilötuen puute heikentävät merkittävästi opettajien työssä jaksamista. Sosiaalinen tuki on keskeinen tekijä työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta erityisesti vaativilla ja emotionaalisesti kuormittavilla opetus- ja kasvatusaloilla. Esihenkilö on tärkeässä roolissa opettajien ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisen työympäristön luomisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto on kerätty marraskuun 2024 ja helmikuun 2025 välillä kirjoituspyynnöin Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Penna-verkkoalustalla, joka on tarkoitettu kirjoitusaineistojen keruuseen ja arkistointiin. Aineisto koostuu 44 peruskoulun opettajan kirjoitelmasta. Tutkimuksessa selvitettiin opettajien kokemuksia esihenkilötuesta väkivaltatilanteisiin liittyen, esihenkilötuen tai sen puutteen vaikutuksia työhyvinvointiin sekä opettajien muutostoiveita esihenkilötukeen. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajien kokemukset esihenkilöltä saadusta sosiaalisesta tuesta väkivaltaisten tilanteiden käsittelyssä vaihtelevat huomattavasti. Tuki esiintyi toisaalta merkityksellisenä ja jaksamista tukevana voimavarana, mutta toisaalta myös puutteellisena, ristiriitaisena tai jopa kokonaan puuttuvana. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista opettajista kuvasi esihenkilöltä saamaansa tukea kielteisesti, mutta osa vastaajista raportoi kokemuksistaan ainoastaan positiivisesti. Moni opettajista oli kokenut saaneensa esihenkilöltään sekä kielteistä että myönteistä tukea. Opettajien kokemuksissa korostuivat yksin jääminen väkivaltatilanteissa ilman esihenkilötukea, syyllistäminen sekä väkivallan vähättely ja normalisointi. Nämä heikensivät työkykyä ja -motivaatiota sekä luottamusta esihenkilöön. Puuttuva esihenkilötuki johti sairaslomiin, irtisanoutumiseen ja alanvaihdon pohdintaan. Riittävästi emotionaalista tukea esihenkilöltä saaneet opettajat kokivat tuen edistävän tuntemuksia siitä, että heidät kohdataan ihmisinä ja heidän hyvinvointiaan arvostetaan. Tämä vaikutti myönteisesti työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen. Esihenkilöltä toivottiin inhimillistä, järjestelmällistä ja johdonmukaista sosiaalista tukea ja läsnäoloa niin emotionaalisesti kuin konkreettisestikin.