Tekoälyn hyödyntäminen tilintarkastuksessa
Karinen, Johanna (2025-09-15)
Tekoälyn hyödyntäminen tilintarkastuksessa
Karinen, Johanna
(15.09.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091796562
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091796562
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee tekoälyn, erityisesti koneoppimisen sekä luonnollisen kielen, hyödyntämistä tilintarkastuksessa. Tutkielmassa käsitellään käytössä olevia menetelmiä tarkastusprosessin eri vaiheissa (suunnittelu, valvonta, raportointi) sekä miten tekoälymenetelmien hyödyntäminen vaikuttaa tilintarkastajien työnkuvaan ja vaatimuksiin. Aiheeseen perehdytään akateemisen kirjallisuuden perusteella.
Tutkielma koostuu johdannosta, kahdesta käsittelyluvusta sekä johtopäätöksistä. Ensimmäisessä käsittelyluvussa käsitellään tutkielman ensimmäistä tutkimuskysymystä ”Miten akateemisen kirjallisuuden perusteella tekoälymenetelmiä voidaan hyödyntää tilintarkastuksessa?” ja toisessa käsittelyluvussa tutkielman toista tutkimuskysymystä ”Miten tekoälymenetelmien hyödyntäminen vaikuttaa tilintarkastajien työnkuvaan ja vaatimuksiin?” Menetelmien hyödyntämiseen esiintyy selkeää kiinnostusta yrityksissä, mutta niiden käyttöönottoon liittyy myös merkittäviä haasteita, liittyen esimerkiksi tietosuojaan ja läpinäkyvyyteen. Lisäksi tekoälymenetelmien hyödyntäminen muuttaa tilintarkastajien työnkuvaa sekä asettaa uusia vaatimuksia tarkastajille nyt ja tulevaisuudessa. Näitä haasteita ja muutoksia käsitellään myös tutkielmassa.
Tutkielman pohjalta voidaan todeta, että tekoälymenetelmät, kuten koneoppimisen sekä luonnollisen kielen menetelmät pystyvät tehostamaan ja tarkentamaan tilintarkastusprosessia. Koneoppimisen avulla pystytään käsittelemään suuria tietomääriä sekä tunnistamaan poikkeamia aineistosta ilman perinteistä otantaa. Luonnollisen kielen menetelmät puolestaan tehostavat raporttien laadintaa sekä dokumenttien tulkintaa ja lajittelua. Tekoälymenetelmät voivat siis tukea tilintarkastajien työtä erityisesti rutiinitehtävien osalta, vapauttaen aikaa syvempään analyysiin ja strategiseen tarkasteluun. Samalla on kuitenkin tunnistettava, että menetelmien yleistyminen voi pitkällä aikavälillä muuttaa tilintarkastajan roolia ja mahdollisesti vähentää aloituspaikkojen määrää tulevaisuudessa.
Tutkielma koostuu johdannosta, kahdesta käsittelyluvusta sekä johtopäätöksistä. Ensimmäisessä käsittelyluvussa käsitellään tutkielman ensimmäistä tutkimuskysymystä ”Miten akateemisen kirjallisuuden perusteella tekoälymenetelmiä voidaan hyödyntää tilintarkastuksessa?” ja toisessa käsittelyluvussa tutkielman toista tutkimuskysymystä ”Miten tekoälymenetelmien hyödyntäminen vaikuttaa tilintarkastajien työnkuvaan ja vaatimuksiin?” Menetelmien hyödyntämiseen esiintyy selkeää kiinnostusta yrityksissä, mutta niiden käyttöönottoon liittyy myös merkittäviä haasteita, liittyen esimerkiksi tietosuojaan ja läpinäkyvyyteen. Lisäksi tekoälymenetelmien hyödyntäminen muuttaa tilintarkastajien työnkuvaa sekä asettaa uusia vaatimuksia tarkastajille nyt ja tulevaisuudessa. Näitä haasteita ja muutoksia käsitellään myös tutkielmassa.
Tutkielman pohjalta voidaan todeta, että tekoälymenetelmät, kuten koneoppimisen sekä luonnollisen kielen menetelmät pystyvät tehostamaan ja tarkentamaan tilintarkastusprosessia. Koneoppimisen avulla pystytään käsittelemään suuria tietomääriä sekä tunnistamaan poikkeamia aineistosta ilman perinteistä otantaa. Luonnollisen kielen menetelmät puolestaan tehostavat raporttien laadintaa sekä dokumenttien tulkintaa ja lajittelua. Tekoälymenetelmät voivat siis tukea tilintarkastajien työtä erityisesti rutiinitehtävien osalta, vapauttaen aikaa syvempään analyysiin ja strategiseen tarkasteluun. Samalla on kuitenkin tunnistettava, että menetelmien yleistyminen voi pitkällä aikavälillä muuttaa tilintarkastajan roolia ja mahdollisesti vähentää aloituspaikkojen määrää tulevaisuudessa.