Segregaation juuret ja vaikutukset: Rio de Janeiron yhteiskunnallinen eriarvoisuus
Kaltiainen, Katariina (2025-09-17)
Segregaation juuret ja vaikutukset: Rio de Janeiron yhteiskunnallinen eriarvoisuus
Kaltiainen, Katariina
(17.09.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092297177
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092297177
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkastelee Rio de Janeiron segregaatiota faveloiden näkökulmasta keskittymällä ilmiön historialliseen kehitykseen ja sen taustalla vaikuttaviin taloudellisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin prosesseihin. Segregaatio ymmärretään tässä tapauksessa moniulotteisena eriytymisenä, jossa väestöryhmät jakautuvat kaupunkitilassa monella eri tasolla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten segregaation ilmenemismuodot eri aikoina yhdessä faveloiden aseman kanssa ovat muotoutuneet osiksi tätä kehitystä. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka mahdollistaa ilmiön pitkäaikaisen ja kokonaisvaltaisen tarkastelun. Aineisto koostuu yhdeksästä vertaisarvioiduista tieteellisestä artikkelista, jotka on valittu Turun yliopiston Volter-tietokannasta ja Google Scholar -haun avulla. Haku toteutettiin englanninkielisillä hakusanoilla ja aineistoon sisältyy sekä laadullisia että määrällisiä tutkimuksia. Lähteet käsittelevät kaupunkipolitiikkaa, infrastruktuurin ja palveluiden jakautumista sekä faveloiden asukkaiden kokemuksia. Teoreettinen viitekehys rakentuu segregaation määritelmien, ulottuvuuksien ja selitysmallien tarkastelusta, joita lopulta sovelletaan faveloiden kontekstiin.
Tulokset osoittavat, että Rio de Janeiron segregaation kehitys voidaan jäsentää neljänä ajanjaksona 1800-luvun lopulta kohti nykypäivää. Kaupunkitilan kehitys ei ole ollut täysin suoraviivaista, vaan sitä on muovannut taloudellisten rakenteiden muutos, poliittiset päätökset ja erilaisten yhteisöjen toiminta. Favelat ovat olleet myös yhtä aikaa kaupunkipolitiikan kohteita ja asukkaiden aktiivisten vastarinnan paikkoja. Johtopäätöksissä korostetaan, että segregaation purkaminen edellyttää samanaikaisia muutoksia infrastruktuurissa, palveluiden tavoittamisessa ja poliittisissa käytännöissä osana kaupunkia. Tutkielma avaa jatkotutkimusmahdollisuuksia erityisesti vertaileville analyyseille muiden Latinalaisen Amerikan kaupunkien kanssa.
Tulokset osoittavat, että Rio de Janeiron segregaation kehitys voidaan jäsentää neljänä ajanjaksona 1800-luvun lopulta kohti nykypäivää. Kaupunkitilan kehitys ei ole ollut täysin suoraviivaista, vaan sitä on muovannut taloudellisten rakenteiden muutos, poliittiset päätökset ja erilaisten yhteisöjen toiminta. Favelat ovat olleet myös yhtä aikaa kaupunkipolitiikan kohteita ja asukkaiden aktiivisten vastarinnan paikkoja. Johtopäätöksissä korostetaan, että segregaation purkaminen edellyttää samanaikaisia muutoksia infrastruktuurissa, palveluiden tavoittamisessa ja poliittisissa käytännöissä osana kaupunkia. Tutkielma avaa jatkotutkimusmahdollisuuksia erityisesti vertaileville analyyseille muiden Latinalaisen Amerikan kaupunkien kanssa.