Oppijaminäkuva lukivaikeuden keskellä : Nuorten aikuisten kertomuksia lukivaikeuden haasteista ja tukikeinoista

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan sitä, miten nuoret aikuiset, joilla on lukivaikeus, kuvaavat oppijaminäkuvaansa. Lukivaikeus on yleinen oppimisvaikeus, joka voi vaikuttaa yksilön käsitykseen omista oppimiskyvyistään sekä motivaatioon koulutuspolun eri vaiheissa. Tutkimuksen viitekehystä tarkastelen lukutaidon, lukivaikeuden, tukikeinojen ja oppijaminäkuvan käsitteiden kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea nuorta aikuista, joilla on lukivaikeus. Nuorten aikuisten valinta kohderyhmäksi oli tietoinen: heillä on jo riittävästi etäisyyttä kouluaikaan ja kykyä tarkastella omaa oppijaminäkuvaansa reflektiivisesti. He pystyvät arvioimaan, miten lukivaikeus on vaikuttanut heidän käsitykseensä itsestään oppijana – vai onko vaikuttanut. Aineiston analyysissa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tulosten perusteella lukivaikeus voi heikentää oppijaminäkuvaa erityisesti silloin, kun siihen liittyy toistuvia epäonnistumisia tai ympäristö ei tarjoa riittävää tukea. Toisaalta positiiviset oppimiskokemukset, ympäristön tuki ja omien vahvuuksien löytäminen voivat vahvistaa käsityksiä omista oppimiskyvyistä. Tutkimus tuo esiin tuen ja lukivaikeuden tuomien haasteiden ymmärryksen merkityksen oppijaminäkuvaa rakennettaessa.