Vastuullisen työnantajuuden rakentuminen ja toteutuminen organisaation eri tasoilla : Tapaustutkimus vastuullisuuden jalkautumisesta asiakaspalveluyhtiön arkeen

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee vastuullisen työnantajuuden ilmenemistä ja merkityksiä organisaation eri tasoilla. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten vastuullisuus jalkautuu arkeen ja miten sitä tulkitaan työntekijöiden, esihenkilöiden ja ylimmän johdon näkökulmista. Pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on: Miten vastuullinen työnantajuus hahmotetaan organisaation eri tasoilla ja millä tavoin nämä käsitykset näkyvät arjen käytännöissä? Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja vastuullisuuden määrittelyssä ja kokemuksessa on eri tasojen välillä sekä miten vastuullisuus jalkautuu strategisesta tasosta arjen toimintaan ja ilmeneekö se aidosti organisaation käytännöissä vai jääkö se pelkäksi arvolupaukseksi. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu vastuullisen työnantajuuden käsitteelle ja siihen liittyville ulottuvuuksille. Erityisesti hyödynnetään sisäisen yritysvastuun (Internal CSR, ICSR) käsitettä, joka viittaa organisaation vastuullisuustoimiin sen sisäisiä sidosryhmiä, erityisesti työntekijöitä, kohtaan. Siinä missä ulkoinen CSR painottuu esimerkiksi asiakasviestintään, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja ympäristötoimiin, ICSR korostaa työntekijöiden hyvinvointia, työoloja, tasa-arvoa, osallistamista ja osaamisen kehittämistä. Tutkielman keskeisimpiä viitekehyksiä ovat Carrollin yritysvastuun pyramidi ja Elkingtonin Triple bottom line -malli. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena suomalaisessa asiakaspalveluyhtiössä. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla työntekijöiltä, esihenkilöiltä ja johdon edustajilta (n=10). Lisäksi hyödynnettiin työtyytyväisyyskyselyn tuloksia aineiston triangulaation vahvistamiseksi. Tulokset osoittavat, että vastuullisuus hahmotettiin ennen kaikkea reiluna ja oikeudenmukaisena kohteluna sekä työhyvinvoinnin ja työn ja muun elämän tasapainon tukemisena. Johto tunnisti vastuullisuuden vahvemmin osana organisaation strategiaa ja arvoja, kun taas työntekijät lähestyivät sitä konkreettisina kokemuksina arjessa. Vaikka vastuullisuus on nimetty yhdeksi organisaation keskeiseksi arvoksi, sen strateginen määritelmä ei ollut kaikilla tasoilla selkeästi tiedossa. Silti käytännön toimien kautta vastuullisuus koettiin laajasti toteutuvan. Vastuullisen työnantajuuden vahvuuksiksi nousivat esihenkilöiden ja alaisten vuorovaikutus sekä luottamukseen perustuva johtamiskulttuuri. Kehityskohteita olivat erityisesti palkitsemisen läpinäkyvyys ja palveluiden, kuten työsuojelun tukimuotojen, tunnettuuden parantaminen. Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että vastuullisuus tulisi entistä selkeämmin konkretisoida ja viestiä niin, että kaikki organisaatiotasot ymmärtävät sen sisällön samalla tavalla. Vaikka organisaatio näyttäytyy monilta osin vastuullisuuden käytänteitä noudattavana yrityksenä, yhteisen ymmärryksen rakentaminen ja arvojen näkyväksi tekeminen voivat vahvistaa työntekijöiden sitoutumista. Käytännön suosituksina korostuvat säännöllisten esihenkilö–alaiskeskustelujen jatkaminen, palkitsemisen läpinäkyvyyden lisääminen, urapolkujen ja koulutusmahdollisuuksien selkeyttäminen sekä osallistamisen ja avoimen viestinnän vahvistaminen. Tutkielma tarjoaa uutta tietoa siitä, miten ICSR ilmenee organisaation eri tasoilla, ja tuo esiin sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita, jotka voivat tukea laajempaa vastuullisuuskeskustelua ja auttaa organisaatioita jalkauttamaan vastuullisuutta entistä systemaattisemmin arjen käytäntöihin.