Alustojen välinen kilpailu: monialustaisuus, erottuvuus ja markkinan kallistuminen : Voittaja vie kaiken – vai viekö?
Sivosavi, Juho-Kusti (2025-09-08)
Alustojen välinen kilpailu: monialustaisuus, erottuvuus ja markkinan kallistuminen : Voittaja vie kaiken – vai viekö?
(08.09.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251010100881
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251010100881
Tiivistelmä
Alustakilpailun dynamiikkaa kaksipuolisilla markkinoilla on tutkittu laajalti erityisesti verkostovaikutusten, monialustaisuuden ja kilpailullisten pullonkaulojen kannalta. Perinteiset mallit, kuten Rochetin ja Tirolen (2003; 2006), Armstrongin (2006) sekä Bakosin ja Halaburdan (2020) mallit, ovat antaneet tietoa markkinan kallistumisesta, tasapainoehdoista ja voittaja-saa-pitää (WTA) -tulemista. Näillä malleilla on kuitenkin rajoituksia selitettäessä muiden markkinatasapainojen syntymistä ja alustojen erottuvuuden merkitystä alustojen välisessä kilpailussa.
Vaikka nykyiset mallit tunnustavat erottuvuuden tekijäksi alustakilpailussa, ne eivät suoraan sisällytä sitä markkinaosuusennusteisiin ja kallistumiskäyttäytymiseen. Cennamo (2021) esittelee alustan identiteetin käsitteen ja korostaa, miten strateginen eriytyminen muokkaa kilpailuasemaa, mutta ei suoraan sisällytä sitä muodolliseen tasapainomalliin.
Tutkielma perustuu aiempaan kirjallisuuteen, mutta esittelee uudenlaisen teoreettisen mallin, jossa alustan identiteetti ja eriytyminen sisällytetään nimenomaisesti tasapainomarkkinaosuuksien ennustamiseen. Tämän mallikehyksen avulla voidaan: 1) Selittää muut markkinatasapainot erottuvuusvaikutusten avulla. 2) Mallintaa pehmeää siirtymistä kilpailutulosten välillä sen sijaan, että oletettaisiin kovia kallistuskynnyksiä. 3) Sisällyttää monialustaisuuden kustannukset endogeenisesti hyötyrakenteeseen, jolloin niiden vaikutus näkyy tasapainoisesti markkinaosuuksissa erottuvuuden ja verkostovaikutusten rinnalla.
Vaikka nykyiset mallit tunnustavat erottuvuuden tekijäksi alustakilpailussa, ne eivät suoraan sisällytä sitä markkinaosuusennusteisiin ja kallistumiskäyttäytymiseen. Cennamo (2021) esittelee alustan identiteetin käsitteen ja korostaa, miten strateginen eriytyminen muokkaa kilpailuasemaa, mutta ei suoraan sisällytä sitä muodolliseen tasapainomalliin.
Tutkielma perustuu aiempaan kirjallisuuteen, mutta esittelee uudenlaisen teoreettisen mallin, jossa alustan identiteetti ja eriytyminen sisällytetään nimenomaisesti tasapainomarkkinaosuuksien ennustamiseen. Tämän mallikehyksen avulla voidaan: 1) Selittää muut markkinatasapainot erottuvuusvaikutusten avulla. 2) Mallintaa pehmeää siirtymistä kilpailutulosten välillä sen sijaan, että oletettaisiin kovia kallistuskynnyksiä. 3) Sisällyttää monialustaisuuden kustannukset endogeenisesti hyötyrakenteeseen, jolloin niiden vaikutus näkyy tasapainoisesti markkinaosuuksissa erottuvuuden ja verkostovaikutusten rinnalla.