Austerity, health payments and economic well-being

Abstract

ABSTRACT

This dissertation explores the relationship between health-related payments and household economic well-being through the theoretical framework of decommodification. Particular attention is given to medicines, which are a majorcontributor to healthcare-induced financial hardship. The focus is on Finland duringthe period 2011–2020, a time characterised by welfare state restructuring and a pronounced emphasis on austerity. The four sub-studies applied legislative microsimulation and Finnish administrative register data alongside multinomial and binary logistic regression, linear probability models, and both Finnish and European population survey datasets. According to the microsimulation, health payment increases had negligible effects on relative poverty in 2011–2015. Between 2015 and 2019, health payment policies intensified the adverse effects of tax-benefit changes. Subjective experiences suggest that austerity coincided with a worsening relative position of chronically ill and people outside the labour market. Negative experiences with health payments were common, affecting people across all age and income groups. While payments were disproportionately borne by older adults, financial hardship was most concentrated among working-age individuals outside the labour market. Compared to Denmark, the Netherlands, Norway, and Sweden, the financial burdensfrom medicines and healthcare was more prevalent in Finland. The results provide support for the understanding that recommodification undermines both the economic well-being of households and equal access to healthcare. Methodologically, the triangulation of subjective, objective and comparative perspectives provided new insights into the phenomenon. From a policy perspective, the results shed light on peoples’ experiences and attitudes during a timeof austerity and are envisaged to contribute to societal debates on the legitimacy andsharing of market risk between society and the individual. KEYWORDS: Austerity; Cost sharing; Decommodification; Economic well-being;Equity; Fees and charges; Healthcare; Living conditions; Medicines

TIIVISTELMÄ

Väitöskirja käsittelee terveysmenojen ja kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin välistä suhdetta dekommodifikaation teoreettisen viitekehyksen kautta. Lääkkeet ovat keskeinen terveydenhuoltoon liittyvän taloudellisen ahdingon ajuri ja siksi keskiössä. Osatutkimukset keskittyvät Suomeen vuosina 2011–2020, jolloin hyvinvointivaltion muutosta määritti enenevässä määrin talouskuria korostava politiikka. Neljässä osatutkimuksessa käytettiin suomalaisia rekisteriaineistoja ja lainsäädännön mikrosimulointimenetelmää, multinomiaalista ja binaarista logistista regressiota ja lineaarista todennäköisyysmallia sekä suomalaisia ja eurooppalaista väestökyselyaineistoa. Simulointitulosten perusteella terveysmenojen korotusten vaikutukset köyhyysriskiin olivat vähäisiä vuosina 2011–2015. Vuosina 2015–2019 ne myötävaikuttivat köyhyysriskin ja köyhyyskuilun kasvuun. Subjektiivisten kokemusten perusteella etenkin pitkäaikaissairaiden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien suhteellinen asema heikkeni entisestään säästötoimien aikaan. Terveydenhuollon menojen rasitetta koettiin yleisesti läpi ikä- ja tulojakauman.Maksut painottuivat ikääntyneisiin, mutta rahan puutteen vuoksi terveydenhuollostaja ruuasta tinkiminen keskittyi työikäisiin työmarkkinoiden ulkopuolella. Terveydenhuoltoon liittyvä taloudellinen rasite oli yleisempää Suomessa kuin Tanskassa, Alankomaissa, Norjassa ja Ruotsissa. Tulokset tukevat käsitystä siitä, että rekommodifikaatio heikentää kotitalouksientaloudellista hyvinvointia ja terveydenhuollon yhdenvertaista saatavuutta. Subjektiivisen, objektiivisen ja vertailevan näkökulman triangulaatio tarjosi uuden näkökulman aiheeseen. Politiikkanäkökulmasta tulokset valottavat ihmisten kokemuksia ja asenteita Suomessa talouskurin aikana, mikä voi hyödyttää yhteiskunnallista keskustelua legitimiteetistä ja markkinariskin jakamisesta yhteiskunnan ja yksilön välillä.

ASIASANAT: Asiakasmaksut, Dekommodifikaatio, Elinolot, Lääkkeet, Omavastuut, Taloudellinen hyvinvointi, Talouskuri, Terveydenhuolto, Yhdenvertaisuus