Toimitusjohtajavaihdoksen ja yrityksen pörssikurssin välinen yhteys: Empiirinen tutkimus suomalaisista pörssiyhtiöistä 2022–2024
Hakala, Klaus (2025-09-20)
Toimitusjohtajavaihdoksen ja yrityksen pörssikurssin välinen yhteys: Empiirinen tutkimus suomalaisista pörssiyhtiöistä 2022–2024
(20.09.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251013101241
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251013101241
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan toimitusjohtajavaihdoksia suomalaisissa Nasdaq Helsingin päälistan pörssiyhtiöissä kolmen vuoden ajalta 2022–2024. Tutkielma pyrkii selvittämään, miten pörssikurssikehitys näkyy suomalaisten pörssiyritysten hallitusten tekemissä toimitusjohtajan vaihdospäätöksissä ja miten avoimesti ja läpinäkyvästi pörssiyhtiöt kertovat pörssitiedotteissaan toimitusjohtajavaihdosten perusteista.
Tutkielmassa tarkastellaan, miten yhtiön pörssikurssi on käyttäytynyt edeltävien yhden ja kolme vuoden aikana ennen toimitusjohtajavaihdosta suhteessa osakemarkkinoiden yleistä kehitystä kuvaavaan indeksiin ja onko kurssikehityksessä ollut eroa sen mukaan, mikä on toimitusjohtajavaihdoksen taustalla oleva syy. Lisäksi samalla tutkitaan laadullisesti, miten avoimesti suomalaiset pörssiyhtiöt tiedottavat toimitusjohtajavaihdosten syistä. Tutkimuksen taustalla on oletus siitä, että toimitusjohtajan pakotettu lähtö voi olla seurausta yrityksen heikosta taloudellisesta kehityksestä ja että yhtiöt eivät aina tuo tätä selkeästi esiin viestinnässään.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista aineistoa, joka sisälsi ne 66 päälistan pörssiyhtiötä, joissa tapahtui toimitusjohtajavaihdos tutkimuksen aikavälillä. Pörssikurssitiedot kerättiin yhden ja kolmen vuoden takaa ennen vaihdosta, ja nämä suhteutettiin vastaavan ajan OMX Helsinki PI -indeksin kehitykseen. Pörssiyhtiöiden velvollisuutena on kertoa toimitusjohtajavaihdoksista välittömästi markkinoille, joten vaihdoksia koskevien pörssitiedotteiden sisältö analysoitiin ja arvioitiin niiden läpinäkyvyyttä toimitusjohtajan lähtösyyn osalta. Tutkimusmenetelminä käytettiin keskiarvojen vertailuun t-testiä ja Mann-Whitney U -testiä sekä toimitusjohtajavaihdossyyn ja tiedotteen läpinäkyvyyden analysoimiseksi sisällön analyysiä ja näiden seikkojen välisen yhteyden tarkasteluun khiin neliö -testiä.
Yhden vuoden tarkastelujaksolla havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero: erotettujen toimitusjohtajien yritykset olivat pörssikurssilla mitattuna suoriutuneet selvästi heikommin suhteessa markkinaindeksiin kuin yritykset, joissa toimitusjohtaja vaihtui muista syistä. Kolmen vuoden tarkastelujaksolla ero oli niin ikään huomattava, mutta ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Tulokset viittaavat siihen, että yrityksen huonolla kurssikehityksellä on merkitystä hallituksen päätyessä erottamaan toimitusjohtajan. Tiedotteiden sisällön osalta havaittiin, että vain 60 % pörssiyhtiöistä ilmoitti toimitusjohtajan lähtösyyn läpinäkyvästi. Erityisesti pakotettujen lähtöjen kohdalla viestintä oli usein tulkinnanvaraista tai läpinäkymätöntä, minkä oletetaan johtuvan hallituksen pyrkimyksistä välttää erottamisen tuottamaa mainehaittaa.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että toimitusjohtajan vaihdos on monisyinen prosessi, johon liittyy sekä taloudellisia että viestinnällisiä ulottuvuuksia. Tulokset herättävät kysymyksiä hallitusten päätöksentekoprosessien johdonmukaisuudesta ja sijoittajaviestinnän avoimuudesta. Tutkielma tuottaa empiriatietoa pörssikurssien keskimääräisestä alisuoriutumisen tasosta, ennen kuin hallitus on päätynyt erottamaan toimitusjohtajan. Tutkielmassa havaitaan, että toimitusjohtajavaihdoksista tiedottaminen ei kaikissa tapauksissa ole selkeää. Tämä viittaa siihen, että tasavertainen sijoittajansuojan varmistaminen ei välttämättä toteudu.
Jatkotutkimuksessa olisi perusteltua tarkastella toimitusjohtajavaihdoksen taustalla olevia muita syitä, etenkin tekijöitä, jotka estävät hallituksia toimimasta ripeästi, mikäli osakekurssikehitys on pitkään ollut epätyydyttävä. Siten laadullinen näkökulma, kuten hallituksen jäsenten haastattelut, voisi syventää ymmärrystä siitä, millaisilla perusteilla toimitusjohtajavaihdoksiin päädytään ja kuinka viestintä päätetään toteuttaa.
Tutkielmassa tarkastellaan, miten yhtiön pörssikurssi on käyttäytynyt edeltävien yhden ja kolme vuoden aikana ennen toimitusjohtajavaihdosta suhteessa osakemarkkinoiden yleistä kehitystä kuvaavaan indeksiin ja onko kurssikehityksessä ollut eroa sen mukaan, mikä on toimitusjohtajavaihdoksen taustalla oleva syy. Lisäksi samalla tutkitaan laadullisesti, miten avoimesti suomalaiset pörssiyhtiöt tiedottavat toimitusjohtajavaihdosten syistä. Tutkimuksen taustalla on oletus siitä, että toimitusjohtajan pakotettu lähtö voi olla seurausta yrityksen heikosta taloudellisesta kehityksestä ja että yhtiöt eivät aina tuo tätä selkeästi esiin viestinnässään.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista aineistoa, joka sisälsi ne 66 päälistan pörssiyhtiötä, joissa tapahtui toimitusjohtajavaihdos tutkimuksen aikavälillä. Pörssikurssitiedot kerättiin yhden ja kolmen vuoden takaa ennen vaihdosta, ja nämä suhteutettiin vastaavan ajan OMX Helsinki PI -indeksin kehitykseen. Pörssiyhtiöiden velvollisuutena on kertoa toimitusjohtajavaihdoksista välittömästi markkinoille, joten vaihdoksia koskevien pörssitiedotteiden sisältö analysoitiin ja arvioitiin niiden läpinäkyvyyttä toimitusjohtajan lähtösyyn osalta. Tutkimusmenetelminä käytettiin keskiarvojen vertailuun t-testiä ja Mann-Whitney U -testiä sekä toimitusjohtajavaihdossyyn ja tiedotteen läpinäkyvyyden analysoimiseksi sisällön analyysiä ja näiden seikkojen välisen yhteyden tarkasteluun khiin neliö -testiä.
Yhden vuoden tarkastelujaksolla havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero: erotettujen toimitusjohtajien yritykset olivat pörssikurssilla mitattuna suoriutuneet selvästi heikommin suhteessa markkinaindeksiin kuin yritykset, joissa toimitusjohtaja vaihtui muista syistä. Kolmen vuoden tarkastelujaksolla ero oli niin ikään huomattava, mutta ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Tulokset viittaavat siihen, että yrityksen huonolla kurssikehityksellä on merkitystä hallituksen päätyessä erottamaan toimitusjohtajan. Tiedotteiden sisällön osalta havaittiin, että vain 60 % pörssiyhtiöistä ilmoitti toimitusjohtajan lähtösyyn läpinäkyvästi. Erityisesti pakotettujen lähtöjen kohdalla viestintä oli usein tulkinnanvaraista tai läpinäkymätöntä, minkä oletetaan johtuvan hallituksen pyrkimyksistä välttää erottamisen tuottamaa mainehaittaa.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että toimitusjohtajan vaihdos on monisyinen prosessi, johon liittyy sekä taloudellisia että viestinnällisiä ulottuvuuksia. Tulokset herättävät kysymyksiä hallitusten päätöksentekoprosessien johdonmukaisuudesta ja sijoittajaviestinnän avoimuudesta. Tutkielma tuottaa empiriatietoa pörssikurssien keskimääräisestä alisuoriutumisen tasosta, ennen kuin hallitus on päätynyt erottamaan toimitusjohtajan. Tutkielmassa havaitaan, että toimitusjohtajavaihdoksista tiedottaminen ei kaikissa tapauksissa ole selkeää. Tämä viittaa siihen, että tasavertainen sijoittajansuojan varmistaminen ei välttämättä toteudu.
Jatkotutkimuksessa olisi perusteltua tarkastella toimitusjohtajavaihdoksen taustalla olevia muita syitä, etenkin tekijöitä, jotka estävät hallituksia toimimasta ripeästi, mikäli osakekurssikehitys on pitkään ollut epätyydyttävä. Siten laadullinen näkökulma, kuten hallituksen jäsenten haastattelut, voisi syventää ymmärrystä siitä, millaisilla perusteilla toimitusjohtajavaihdoksiin päädytään ja kuinka viestintä päätetään toteuttaa.