Suoli-aivoakseli viestinvälittäjänä suolistomikrobiston ja stressireaktioiden välillä
Lehtinen, Emilia (2025-10-10)
Suoli-aivoakseli viestinvälittäjänä suolistomikrobiston ja stressireaktioiden välillä
Lehtinen, Emilia
(10.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251016101825
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251016101825
Tiivistelmä
Tämä kirjallisuuskatsaus tarkastelee suolistomikrobiston, suoli-aivoakselin ja stressin yhteyksiä, keskittyen mikrobiston ja stressin kaksisuuntaiseen suhteeseen sekä merkitykseen psykologisen hyvinvoinnin taustalla. Katsauksen tavoitteena oli vastata kolmeen tutkimuskysymykseen: (1) mikä on suolistomikrobiston vaikutus koettuun stressiin ja toisaalta stressin vaikutus suolistomikrobistoon, (2) voidaanko suolistomikrobiston koostumukseen vaikuttavilla interventioilla vaikuttaa stressiin sekä (3) miten kattavia johtopäätöksiä nykyisen tutkimustiedon perusteella voidaan tehdä ja mitä tulisi tutkia seuraavaksi. Katsauksen lähtökohtana oli muodostaa kokonaisvaltainen käsitys siitä, kuinka suoli-aivoakseli toimii keskeisenä viestinvälittäjänä suolistomikrobiston ja stressireaktioiden välillä, sekä miten interventioilla voitaisiin vaikuttaa tähän vuorovaikutukseen ja siten lisätä hyvinvointia.
Tutkimusaineisto koostuu PubMed-tietokannasta haetuista kliinisistä sekä satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista, jotka käsittelivät stressin ja suolistomikrobiston välistä yhteyttä. Katsaukseen sisällytettiin ainoastaan tutkimukset, jotka oli toteutettu terveillä ihmisillä ja joiden otoskoko ylitti 25 henkilöä. Lisäksi tarkasteluun hyväksyttiin vain vuoden 2018 jälkeen julkaistut tutkimukset, sillä ne edustivat ajantasaisinta ja tutkimuskysymysten kannalta keskeisintä tieteellistä tietoa. Näillä valintakriteereillä aineistoksi muodostui 16 alkuperäistutkimusta, joiden tulokset analysoitiin systemaattisesti.
Keskeiset löydökset osoittivat, että stressin ja suolistomikrobiston välinen vuorovaikutus alkaa jo varhaisessa kehitysvaiheessa ja heijastuu HPA-akselin säätelyyn. Probiootti- ja prebiootti- interventiot tukivat psykologista hyvinvointia lievittämällä stressioireita ja parantamalla unenlaatua, mutta kortisolitasoihin kohdistuvat vaikutukset vaihtelivat tutkimuksittain. Lisäksi mindfulness- ja elämäntapainterventiot muovasivat mikrobiston monimuotoisuutta ja vähensivät stressiä. Tutkimukset korostavat mikrobiston vakauden merkitystä stressin hallinnassa. Toisaalta pitkäaikaisvaikutusten, annostusten ja spesifisten bakteerikantojen vaikutusmekanismien ymmärtäminen on vielä puutteellista. Tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti ihmisillä tehtyjä laajoja ja metodologisesti yhtenäisiä tutkimuksia, joissa otetaan paremmin huomioon yksilölliset fysiologiset, ympäristöön ja elämäntapaan liittyvät tekijät. Näin voidaan edistää suolistomikrobistoon vaikuttavien hoitomuotojen käyttöä psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa.
Tutkimusaineisto koostuu PubMed-tietokannasta haetuista kliinisistä sekä satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista, jotka käsittelivät stressin ja suolistomikrobiston välistä yhteyttä. Katsaukseen sisällytettiin ainoastaan tutkimukset, jotka oli toteutettu terveillä ihmisillä ja joiden otoskoko ylitti 25 henkilöä. Lisäksi tarkasteluun hyväksyttiin vain vuoden 2018 jälkeen julkaistut tutkimukset, sillä ne edustivat ajantasaisinta ja tutkimuskysymysten kannalta keskeisintä tieteellistä tietoa. Näillä valintakriteereillä aineistoksi muodostui 16 alkuperäistutkimusta, joiden tulokset analysoitiin systemaattisesti.
Keskeiset löydökset osoittivat, että stressin ja suolistomikrobiston välinen vuorovaikutus alkaa jo varhaisessa kehitysvaiheessa ja heijastuu HPA-akselin säätelyyn. Probiootti- ja prebiootti- interventiot tukivat psykologista hyvinvointia lievittämällä stressioireita ja parantamalla unenlaatua, mutta kortisolitasoihin kohdistuvat vaikutukset vaihtelivat tutkimuksittain. Lisäksi mindfulness- ja elämäntapainterventiot muovasivat mikrobiston monimuotoisuutta ja vähensivät stressiä. Tutkimukset korostavat mikrobiston vakauden merkitystä stressin hallinnassa. Toisaalta pitkäaikaisvaikutusten, annostusten ja spesifisten bakteerikantojen vaikutusmekanismien ymmärtäminen on vielä puutteellista. Tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti ihmisillä tehtyjä laajoja ja metodologisesti yhtenäisiä tutkimuksia, joissa otetaan paremmin huomioon yksilölliset fysiologiset, ympäristöön ja elämäntapaan liittyvät tekijät. Näin voidaan edistää suolistomikrobistoon vaikuttavien hoitomuotojen käyttöä psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa.