Digitaalisen alustan avoimuus ja hallintamallit

Abstract

Tämä tutkielma tarkistelee digitaalisten alustojen voimuuden ja digitaalisen alustojen hallintamallien välistä suhdetta ja vuorovaikutusta. Näitä alustan ominaisuuksia on tutkittu erikseen paljon, mutta niitä yhdistävää tutkimusta on vähemmän. Tutkielma vastaa kysymykseen miten digitaalisen alustan avoimuus vaikuttaa alustan hallintamalliin. Tutkielma toteutettiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkielmassa käsitelty aineisto koottiin relevanteista kirjallisuustietokannoista vaiheittaisella prosessilla. Peitto arvioitiin edustavaksi, ja tekniikoina käytettiin avainsanahakua ja takaisinpäin hakua. Koottu aineisto käsiteltiin ja siitä valittiin lopullinen aineisto. Lopullisessa aineistossa käsitellyt alustat luokiteltiin kirjallisuudesta valittujen viitekehysten avulla avoimuuden, käyttötarkoituksen ja hallintamallin mukaan. Alkuaineistossa oli 881 artikkelia, joista lopulliseen analyysiin valittiin 22. Kirjallisuudesta hyödynnetään digitaalisen alustan avoimuuden, digitaalisen alustan luokittelun sekä digitaalisten alustojen hallintamallien viitekehyksiä, joiden avulla luokitellaan tutkielmassa käsitelty aineisto. Avoimuuden osalta digitaaliset alustat luokiteltiin avoimiin, hybrideihin ja suljettuihin. Hallintamallit jaoteltiin keskitettyihin ja hajautettuihin. Alustat luokiteltiin innovaatio- ja vaihdanta-, sekä kuluttaja- ja yritysalustoihin. Tutkimuksen aineistossa alustan avoimuudesta huolimatta yleisin hallintamalli aineiston digitaalisilla alustoilla oli keskitetty hallintamalli. Huomattavaa on kuitenkin, hajautettua hallintamallia toteutettiin vain avoimilla ja hybridialustoilla. Aineiston avoimilla alustoilla oli usein tasapainoteltu turvallisuutta lisäävien keskitettyjen hallintamallin ominaisuuksien ja avoimuutta ja yhteistyötä helpottavien hajautettujen hallintamallin ominaisuuksien välillä, kun taas suljetut alustat keskittivät kaiken päätäntävallan alustan tarjoajalle. Yleisin alustan avoimuuden luokka oli hybridialusta. Tutkielmassa todetaan, että aineistossa alustan avoimuus on usein yhteydessä hallintamallissa hajautetumman toteutuksen hyödyntämiseen.

This thesis examines the relationship and interaction between the openness of digital platforms and their governance models. While these platform characteristics have been widely studied separately, there is less research combining the two perspectives. The study addresses the question: How does the openness of a digital platform affect its governance model?

The thesis was conducted as a systematic literature review. The research material was collected from relevant academic databases using a step-by-step process. The coverage of the material was assessed as representative, and the techniques used included keyword searches and backward citation tracking. The collected material was screened, and a final selection of sources was made. The platforms discussed in the final material were classified based on frameworks selected from the literature, according to openness, purpose, and governance model. The initial dataset included 881 articles, of which 22 were selected for final analysis.

The study applies theoretical frameworks from the literature related to platform openness, platform classification, and digital platform governance models to categorize the selected material. In terms of openness, digital platforms were classified as open, hybrid, or closed. Governance models were categorized as centralized or decentralized. Platforms were also classified according to their purpose: innovation or exchange, and consumer or business platforms.

Despite the varying degrees of openness, the most common governance model among the digital platforms analyzed was centralized. Notably, decentralized governance models were applied only on open and hybrid platforms. Open platforms in the dataset often balanced centralized governance features that enhanced security with decentralized features that facilitated openness and collaboration, whereas closed platforms centralized all decision-making power with the platform provider. The most common openness category was hybrid platforms. The thesis concludes that in the analyzed material, platform openness is often associated with the use of more decentralized governance structures.