Toimeentuloerot ja oikeudenmukaisuus : Minkälaisia diskursseja tuloerojen oikeudenmukaisuudesta on löydettävissä Helsingin Sanomien pääkirjoituksista vuosilta 2011–2024?
Santalahti, Ville (2025-10-13)
Toimeentuloerot ja oikeudenmukaisuus : Minkälaisia diskursseja tuloerojen oikeudenmukaisuudesta on löydettävissä Helsingin Sanomien pääkirjoituksista vuosilta 2011–2024?
(13.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251021102583
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251021102583
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan tuloeroihin liittyvää julkista keskustelua diskurssianalyyttisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia merkityksiä tuloeroille tuotetaan suomalaisessa mediakeskustelussa ja millaisia ideologisia seurauksia eri puhetavoilla on. Erityisesti huomio kohdistui siihen, millaiset diskurssit hallitsevat keskustelua ja millaisia vaihtoehtoisia tulkintoja nousee esiin. Tutkimuskysymys liittyi siihen, mitä tuloeroilla artikkeleissa tarkoitetaan ja miten oikeudenmukaisuusdiskurssit jäsentävät tuloeroja.
Aineisto koostuu 46 Helsingin sanomien artikkelista vuosilta 2011–2024. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti diskurssianalyysin keinoin, hyödyntäen myös sisällönanalyysin ja teemoittelun työkaluja. Tuloksena tunnistettiin useita toistuvia diskursseja, jotka voidaan ryhmitellä uusliberalistiseen, egalitaristiseen, utilitaristiseen, rawlsilaiseen ja seniläiseen oikeudenmukaisuusteoreettiseen viitekehykseen. Lisäksi havaittiin aineistolähtöisesti politiikkaa ja globalisaatiota syyttäviä sekä tunteisiin ja järkeen vetoavia puhetapoja, jotka tuottavat erilaista ymmärrystä tuloerojen syistä ja seurauksista.
Rawlsilainen puhetapa tuloerojen oikeudenmukaisuudesta ei ole analyysini perusteella hegemoninen diskurssi. Aineistossa näkyy vahvimmin utilitaristinen ja uusliberalistinen oikeudenmukaisuusdiskurssi, sillä tuloerojen oikeutus nojaa pitkälti talouskasvuun ja tuottavuuteen. Rawlsilainen ja egalitaristinen näkökulma ovat läsnä, mutta niitä painotetaan hieman vähemmän. Amartya Senin toimintamahdollisuuksien teoria tulee esiin koulutuksen ja sosiaalisen liikkuvuuden korostamisessa, mutta ei ole hallitseva puhetapa. Tuloerokeskustelu näkee tuloerojen kasvun osin jo välttämättömänä kehityksenä kansantalouden kannalta.
Aineisto ei suoraan puhu sosiaalityöstä tuloerojen yhteydessä. Rakenteellinen sosiaalityö ei siis tuloerojen kohdalla ainakaan eksplisiittisesti näy Helsingin sanomien pääkirjoituksissa. Sosiaalityön kannalta merkityksellisistä oikeudenmukaisuusilmiöistä löytyy kuitenkin viitteitä aineistosta.
Aineisto koostuu 46 Helsingin sanomien artikkelista vuosilta 2011–2024. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti diskurssianalyysin keinoin, hyödyntäen myös sisällönanalyysin ja teemoittelun työkaluja. Tuloksena tunnistettiin useita toistuvia diskursseja, jotka voidaan ryhmitellä uusliberalistiseen, egalitaristiseen, utilitaristiseen, rawlsilaiseen ja seniläiseen oikeudenmukaisuusteoreettiseen viitekehykseen. Lisäksi havaittiin aineistolähtöisesti politiikkaa ja globalisaatiota syyttäviä sekä tunteisiin ja järkeen vetoavia puhetapoja, jotka tuottavat erilaista ymmärrystä tuloerojen syistä ja seurauksista.
Rawlsilainen puhetapa tuloerojen oikeudenmukaisuudesta ei ole analyysini perusteella hegemoninen diskurssi. Aineistossa näkyy vahvimmin utilitaristinen ja uusliberalistinen oikeudenmukaisuusdiskurssi, sillä tuloerojen oikeutus nojaa pitkälti talouskasvuun ja tuottavuuteen. Rawlsilainen ja egalitaristinen näkökulma ovat läsnä, mutta niitä painotetaan hieman vähemmän. Amartya Senin toimintamahdollisuuksien teoria tulee esiin koulutuksen ja sosiaalisen liikkuvuuden korostamisessa, mutta ei ole hallitseva puhetapa. Tuloerokeskustelu näkee tuloerojen kasvun osin jo välttämättömänä kehityksenä kansantalouden kannalta.
Aineisto ei suoraan puhu sosiaalityöstä tuloerojen yhteydessä. Rakenteellinen sosiaalityö ei siis tuloerojen kohdalla ainakaan eksplisiittisesti näy Helsingin sanomien pääkirjoituksissa. Sosiaalityön kannalta merkityksellisistä oikeudenmukaisuusilmiöistä löytyy kuitenkin viitteitä aineistosta.