Mitä näen, kun katson kulliasi : Toimijuusrealistinen tulkinta eräiden intiimiselfieiden merkityksiin
Ahtola, Marja (2025-10-21)
Mitä näen, kun katson kulliasi : Toimijuusrealistinen tulkinta eräiden intiimiselfieiden merkityksiin
(21.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251021102622
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251021102622
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani käsittelee merkitysten rakentumista heteromiesten kuvaamissa ja jakamissa intiimiselfieissä. Tutkielmassani pyrin Karen Baradin toimijuusrealismin teoriaa hyödyntäen avaamaan, millaiset toimijuuksien ja merkitysten diskursiiviset, teknologiset, affektiiviset ja kulttuuriset risteämät mahdollistavat tutkitut kullikuvat ilmiönä, ja miten tutkimuksessa tehdyt valinnat vaikuttavat siihen, millaisten ilmiön osien on mahdollista päästä näkyville.
Tutkielman aineistona on käytetty puolistrukturoituja haastatteluita, jotka on suoritettu Kikchattisovelluksessa. Haastattelukutsun suoritin Alastonsuomi.com -sivustolla, joka on Suomessa aktiivisesti toimiva alastonkuvien jakamiseen keskittynyt sivusto. Alastonsuomi mahdollisti kullikuvien lähestymisen lähtökohtaisesti positiivisin oletuksin kulttuuriympäristössä, jossa kullikuvat nähdään usein negatiivisesti värittyneenä ilmiönä.
Tuon esiin, miten seksuaalisesti virittyneen aiheen tutkimuksessa luottamuksen rakentuminen ja asiallisen etäisestä tutkimusasetelmasta irtautuminen mahdollistaa ilmiön luontaisemman ilmenemismuodon tarkastelun, mutta vaikeuttaa samalla tutkimuksen eettisiä kysymyksiä haastateltavien riittävästä informoimisesta.
Esitän valokuvien ja haastattelujen tekstivastausten muodostavan yhdessä diskurssin, jota voidaan tarkastella Foucault’n diskurssianalyysin keinoin, erityisesti tekstivastausten jäädessä hyvin niukiksi. Haastatteluissa korostuvat oletukset kuvien vastaanottajien positiivisista reaktioista, heteroseksuaalisen maskuliinisuuden korostaminen sekä kiihottuneen affektin palauttaminen haastattelun hetkeen.
Tutkielmassa tarkastelen myös kuinka ei-inhimillisten toimijuuksien huomioivat uusmaterialistiset lähestymistavat, tässä tapauksessa toimijuusrealismi, mahdollistavat monimediaisten sisältöjen epästabiilin luonteen osana tutkittavaa ilmiötä. Tuon esiin miten haastattelumateriaalien häviäminen ei vain hävittänyt aineistoa, vaan mahdollisti samalla myös uudelleen esiin tuotujen haastatteluiden merkityksen tihentymistä ja selkeytti eettistä pohdintaa haastateltavien informoinnista.
Tutkielmani osoittaa, miten kullikuvien merkitysten tulkinta muotoutuu tietyssä tarkastelun kontekstissa, jossa ilmiön rajaaminen ja tutkijan läsnäolo vaikuttavat olennaisesti siihen, mitkä ilmiön osat pääsevät tarkasteltavaksi ja millaiset tekijät rajautuvat ulos.
Tutkielman aineistona on käytetty puolistrukturoituja haastatteluita, jotka on suoritettu Kikchattisovelluksessa. Haastattelukutsun suoritin Alastonsuomi.com -sivustolla, joka on Suomessa aktiivisesti toimiva alastonkuvien jakamiseen keskittynyt sivusto. Alastonsuomi mahdollisti kullikuvien lähestymisen lähtökohtaisesti positiivisin oletuksin kulttuuriympäristössä, jossa kullikuvat nähdään usein negatiivisesti värittyneenä ilmiönä.
Tuon esiin, miten seksuaalisesti virittyneen aiheen tutkimuksessa luottamuksen rakentuminen ja asiallisen etäisestä tutkimusasetelmasta irtautuminen mahdollistaa ilmiön luontaisemman ilmenemismuodon tarkastelun, mutta vaikeuttaa samalla tutkimuksen eettisiä kysymyksiä haastateltavien riittävästä informoimisesta.
Esitän valokuvien ja haastattelujen tekstivastausten muodostavan yhdessä diskurssin, jota voidaan tarkastella Foucault’n diskurssianalyysin keinoin, erityisesti tekstivastausten jäädessä hyvin niukiksi. Haastatteluissa korostuvat oletukset kuvien vastaanottajien positiivisista reaktioista, heteroseksuaalisen maskuliinisuuden korostaminen sekä kiihottuneen affektin palauttaminen haastattelun hetkeen.
Tutkielmassa tarkastelen myös kuinka ei-inhimillisten toimijuuksien huomioivat uusmaterialistiset lähestymistavat, tässä tapauksessa toimijuusrealismi, mahdollistavat monimediaisten sisältöjen epästabiilin luonteen osana tutkittavaa ilmiötä. Tuon esiin miten haastattelumateriaalien häviäminen ei vain hävittänyt aineistoa, vaan mahdollisti samalla myös uudelleen esiin tuotujen haastatteluiden merkityksen tihentymistä ja selkeytti eettistä pohdintaa haastateltavien informoinnista.
Tutkielmani osoittaa, miten kullikuvien merkitysten tulkinta muotoutuu tietyssä tarkastelun kontekstissa, jossa ilmiön rajaaminen ja tutkijan läsnäolo vaikuttavat olennaisesti siihen, mitkä ilmiön osat pääsevät tarkasteltavaksi ja millaiset tekijät rajautuvat ulos.