KIRJALLISUUSKATSAUS KORKEATEHOISEN INTERVALLIHARJOITTELUN TERVEYSVAIKUTUKSISTA
Lehtinen, Eljas (2025-10-21)
KIRJALLISUUSKATSAUS KORKEATEHOISEN INTERVALLIHARJOITTELUN TERVEYSVAIKUTUKSISTA
(21.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251023102926
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251023102926
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on korkeatehoisen intervalliharjoittelun eli HIITin (high-intensity
interval training) vaikutukset yksilön terveyteen. Tavoitteena on myös selvittää, kuinka
tämä vertautuu muihin liikuntamuotoihin. HIIT on ollut tärkeä osa kilpaurheilijoiden harjoituksia jo pitkään, mutta viime vuosina aihe on herättänyt kiinnostusta myös tavallisten kuntoilijoiden parissa. Kiinnostuksen lisääntymistä on seurannut lukuisa määrä tieteellisiä julkaisuja, joita tässä työssä on tarkoitus koostaa yhteen.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin PubMed-tietokannasta löydettyjä julkaisuja. Kohdennettujen hakulausekkeiden perusteella mukaan päätyivät meta-analyysit, jotka olivat saatavilla yliopiston järjestelmien kautta. Lisäksi työssä tarkasteltiin muutamia erilaisia HIIT-harjoitusohjelmia, jotta lukijalle hahmottuisi parempi kuva, mistä harjoitusmenetelmässä on käytännössä kyse. Lisäksi mukana on lyhyesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemat aikuisten yleiset liikuntasuositukset ja niiden suhtautuminen HIITiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella HIITillä on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia. Muun muassa sydämen, keuhkojen ja verenkiertoelimistön tilaa kuvaavien mittareiden nähdään parantuvan seurantatutkimuksissa. Useimmilla osa-alueilla parannukset vertautuvat muihin tutkittuihin liikuntamuotoihin. Kuitenkin maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) kehittämisen kohdalla tutkimustietoa on kertynyt runsaasti ja tämän perusteella HIITin voidaan todeta kasvattavan VO2max-arvoa tehokkaammin kuin keskitehoinen yhtäjaksoinen harjoittelu. Muita vaikutuksia tarkasteltaessa ei kuitenkaan kuvaudu yhtä selvää etua HIITin hyväksi, vaan se näyttää olevan pääsääntöisesti yhtä hyvä kuin muut vastaavan kuormituksen liikuntamuodot. Tässä kohtaa voidaan todeta, että HIIT on erinomainen hyötyliikunnan muoto jokaiselle, joka sitä pystyy turvallisesti harjoittamaan. HIITin hyödyntäminen lääketieteessä potilaiden hoidon ja kuntoutuksen tukena on mielenkiintoinen kysymys, joka tarvitsee vielä lisätutkimusta.
interval training) vaikutukset yksilön terveyteen. Tavoitteena on myös selvittää, kuinka
tämä vertautuu muihin liikuntamuotoihin. HIIT on ollut tärkeä osa kilpaurheilijoiden harjoituksia jo pitkään, mutta viime vuosina aihe on herättänyt kiinnostusta myös tavallisten kuntoilijoiden parissa. Kiinnostuksen lisääntymistä on seurannut lukuisa määrä tieteellisiä julkaisuja, joita tässä työssä on tarkoitus koostaa yhteen.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin PubMed-tietokannasta löydettyjä julkaisuja. Kohdennettujen hakulausekkeiden perusteella mukaan päätyivät meta-analyysit, jotka olivat saatavilla yliopiston järjestelmien kautta. Lisäksi työssä tarkasteltiin muutamia erilaisia HIIT-harjoitusohjelmia, jotta lukijalle hahmottuisi parempi kuva, mistä harjoitusmenetelmässä on käytännössä kyse. Lisäksi mukana on lyhyesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemat aikuisten yleiset liikuntasuositukset ja niiden suhtautuminen HIITiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella HIITillä on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia. Muun muassa sydämen, keuhkojen ja verenkiertoelimistön tilaa kuvaavien mittareiden nähdään parantuvan seurantatutkimuksissa. Useimmilla osa-alueilla parannukset vertautuvat muihin tutkittuihin liikuntamuotoihin. Kuitenkin maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) kehittämisen kohdalla tutkimustietoa on kertynyt runsaasti ja tämän perusteella HIITin voidaan todeta kasvattavan VO2max-arvoa tehokkaammin kuin keskitehoinen yhtäjaksoinen harjoittelu. Muita vaikutuksia tarkasteltaessa ei kuitenkaan kuvaudu yhtä selvää etua HIITin hyväksi, vaan se näyttää olevan pääsääntöisesti yhtä hyvä kuin muut vastaavan kuormituksen liikuntamuodot. Tässä kohtaa voidaan todeta, että HIIT on erinomainen hyötyliikunnan muoto jokaiselle, joka sitä pystyy turvallisesti harjoittamaan. HIITin hyödyntäminen lääketieteessä potilaiden hoidon ja kuntoutuksen tukena on mielenkiintoinen kysymys, joka tarvitsee vielä lisätutkimusta.