Herkistyneen mielen enteet: Etnografinen tutkimus suomalaisten kertomista toisen maailmansodan yliluonnollisista kokemuksista ja kokemusperinnön luomisesta

Abstract

Vuosina 2017–2023 etnografisesti muodostamani tutkimusaineisto käsittää 218 suomalaisen kokemuskertomukset toisen maailmansodan yliluonnollisiksi tulkituista kokemuksista. Aineisto sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston syksyllä 2017 järjestämän Yliluonnollinen sota -muistitietokeruun vastaukset. Tutkimuskysymystä ei ole aiemmin itsenäisesti käsitelty, ja se innosti ihmisiä avautumaan. Tutkimus rikastaa ja haastaa tuttuja tulkintoja sekä avaa näkymää tiedon katveeseen jääneeseen. Viidennes aineistosta perustuu kertojan omakohtaiseen kokemukseen. Suurin osa on läheisille periytyneitä muistoja. Kokemuskertomukset liittyvät enteisiin omasta, läheisen ihmisen tai Suomen kohtalosta sota- ja kotirintamalla sekä evakkoteillä. Lähestyn kokemuskertomuksia muistitietotutkijoiden tavoin subjektiivisina, moniäänisinä ja hedelmällisinä.

Tutkimuksessa selviää, että sotaan liittyvät yliluonnollisiksi tulkitut kokemukset ovat yleisiä ja tavallisten ihmisten kokemia. Kaikki eivät ole kuitenkaan tulleet kuulluiksi ja ymmärretyiksi sodan jälkeisessä Suomessa, ja osa kuulemastani on sellaista, josta on vaiettu ja joka on aiheuttanut leimaamista. Kokemus on ollut henkilökohtaisesti arkaluonteinen tai tulkinta yhteiskunnallisen keskustelun kannalta vaikea. Monen kertojan kokemuskertomus on perhemuisto, ja jotkut kertojista avautuvat kokemuksesta julkisesti ensimmäisen kerran tähän tutkimukseen. Laadullisessa analyysissa tarkastelen kokemuskertomusten ominaispiirteitä, teemoitan ne kokemistavoiksi ja kytken tapahtumahistoriaan, vertailen kokemuskertomusten sisältämiä tunteita ja affekteja sekä yliluonnollisen tulkintoja ja liittymistä uskomuksellisuuteen. Jaan aineiston kristinuskoa, kansanuskoa, henkisyyttä ja rationaalista tulkintaa korostaviin. Lisäksi tutkin, millaisia intersubjektiivisia yhteyksiä kokemuskertomusten välillä on.

Tarkastelen aineistoa myös kulttuuriperinnön, kokemusperinnön, lähteenä ja pohdin sen potentiaalia. Kokemuskertomusten avulla on mahdollista vahvistaa emotionaalista sidettä sodan kokeneisiin ja eläytyä luovasti merkityksiä etsivien yksilöiden yleisinhimilliseen kokemusmaailmaan. Kriittisten kulttuuriperinnön tutkijoiden tavoin haluan voimistaa käsitystä tavallisista ihmisistä kulttuuriperinnön luojina. Kokemusperintö tuo uutta sisältöä sodan perinteisille muistopaikoille ja arjen maisemiin sekä kutsuu sellaiset ihmiset osallistumaan, jotka on ohitettu. Sodan muistamisen kulttuuri on kertojien näköistä ja moniäänisempää kuin miten se on julkisesti esitetty.

<b>Premonitions of a Sensitized Mind: An Ethnographic Study of Supernatural Experiences of World War II Narrated by Finns and the Creation of Experience-Based Cultural Heritage</b>

My ethnographically created research data from the years 2017–2023 consists of the personal experience narratives of 218 Finns about World War II experiences that have been interpreted as supernatural. The data includes responses to the Yliluonnollinen sota (The Supernatural War) memory collection organized by the Finnish Literature Society in the autumn of 2017. This research question has not been previously studied independently, which encouraged people to open up. The study enriches and challenges familiar interpretations and opens up a perspective to information that has been overlooked. One fifth of the data consists of the narrators’ personal experiences. A large part of the data are memories that have been passed on to loved ones. These personal experience narratives are about premonitions of the fate of oneself, a loved one or Finland in the front lines, the home front or during evacuation. Like oral historians, I approach personal experience narratives as subjective, diverse and fruitful.

The study reveals that war-related experiences that have been interpreted as supernatural are common and have been experienced by ordinary people. Not all of them have been heard and understood in post-war Finland, however, and many of the things I heard have not been spoken of and have caused stigmatization. The experience has been personally delicate, or its interpretation problematic in terms of societal discourse. The personal experience narrative of many narrators is a family memory; in this study, some of the narrators are speaking publicly for the first time. In the qualitative analysis I study the typical characteristics of personal experience narratives, thematize them into ways of experiencing and link them to event history, compare the emotions and affects in the personal experience narratives and interpretations of the supernatural and their relation to beliefs. I divide the data into narratives emphasizing Christianity, folk beliefs, spirituality and rational interpretation. I also study what kind of intersubjective links there are between personal experience narratives.

I also study the data as a source of cultural heritage, of experience-based cultural heritage, and consider its potential. Through personal experience narratives, it is possible to strengthen emotional ties to those who experienced the war and to creatively step into the universal world of experience of individuals seeking meaning. Like critical scholars of cultural heritage, I want to strengthen the view of ordinary people as the creators of cultural heritage. Experience-based cultural heritage gives new meaning to traditional memorial sites and everyday scenes and invites people who have been ignored to participate. The culture of remembering the war has the face of its narrators and is more diverse than its traditional public presentation.