Hermovaurion esiintyvyys ja siihen vaikuttavat tekijät isoloiduissa silmäkuopan pohjan ja poskiluun murtumissa - retrospektiivinen tutkimus
Uotila, Martti (2025-09-08)
Hermovaurion esiintyvyys ja siihen vaikuttavat tekijät isoloiduissa silmäkuopan pohjan ja poskiluun murtumissa - retrospektiivinen tutkimus
(08.09.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251029103936
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251029103936
Tiivistelmä
Kasvomurtumat ovat yleisiä liikenneonnettomuuksissa, kaatumis- ja putoamistapauksissa sekä väkivaltatilanteissa, ja niihin liittyy usein hermovaurioita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan infraorbitaalihermon vaurioita silmäkuopan pohjan ja poskiluun murtumien yhteydessä.
Tutkimuksessa analysoitiin retrospektiivisesti 755 potilasta, joilla oli todettu isoloitu poskiluun tai silmäkuopan pohjan murtuma Helsingin yliopistollisen keskussairaalan traumakeskuksessa vuosina 2013-2018. Kaikki potilaat olivat vähintään 20-vuotiaita. Analysoitavia muuttujia olivat ikä, sukupuoli, vammamekanismi, korkeaenergisyys, murtuman sijainti, pirstaleisuus sekä hermovaurion esiintyminen. Tilastollisessa analyysissä hyödynnettiin kategoristen muuttujien vertailuun χ²- ja Fisherin testejä sekä logistista regressioanalyysiä.
Tuntohäiriö todettiin lähes 40 %:lla potilaista. Riskiä lisäsivät erityisesti nuorempi ikä ja murtuman pirstaleisuus, kun taas iän kasvu oli suojaava tekijä. Poskiluun murtumiin liittyi hermovaurioita useammin kuin silmäkuopan pohjan murtumiin. Korkeaenergiset vammat eivät lisänneet hermovaurioiden riskiä, ja silmäkuopan pohjan murtumissa ne jopa liittyivät hieman harvempiin tuntohäiriöihin.
Infraorbitaalihermon vauriot ovat siis yleisiä kasvomurtumien yhteydessä. Tulosten perusteella riskiin vaikuttavat ennen kaikkea potilaan ikä ja murtuman pirstaleisuus. Näiden tekijöiden huomioiminen voi auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka hyötyvät erityisesti kirurgisesta hoidosta ja hermopinteiden vapauttamisesta.
Tutkimuksessa analysoitiin retrospektiivisesti 755 potilasta, joilla oli todettu isoloitu poskiluun tai silmäkuopan pohjan murtuma Helsingin yliopistollisen keskussairaalan traumakeskuksessa vuosina 2013-2018. Kaikki potilaat olivat vähintään 20-vuotiaita. Analysoitavia muuttujia olivat ikä, sukupuoli, vammamekanismi, korkeaenergisyys, murtuman sijainti, pirstaleisuus sekä hermovaurion esiintyminen. Tilastollisessa analyysissä hyödynnettiin kategoristen muuttujien vertailuun χ²- ja Fisherin testejä sekä logistista regressioanalyysiä.
Tuntohäiriö todettiin lähes 40 %:lla potilaista. Riskiä lisäsivät erityisesti nuorempi ikä ja murtuman pirstaleisuus, kun taas iän kasvu oli suojaava tekijä. Poskiluun murtumiin liittyi hermovaurioita useammin kuin silmäkuopan pohjan murtumiin. Korkeaenergiset vammat eivät lisänneet hermovaurioiden riskiä, ja silmäkuopan pohjan murtumissa ne jopa liittyivät hieman harvempiin tuntohäiriöihin.
Infraorbitaalihermon vauriot ovat siis yleisiä kasvomurtumien yhteydessä. Tulosten perusteella riskiin vaikuttavat ennen kaikkea potilaan ikä ja murtuman pirstaleisuus. Näiden tekijöiden huomioiminen voi auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka hyötyvät erityisesti kirurgisesta hoidosta ja hermopinteiden vapauttamisesta.