HR:n järjestämä esihenkilöperehdytys teollisuusorganisaatioissa : Laadullinen tutkimus HR-ammattilaisten näkökulmasta
Toivonen, Tia (2025-10-14)
HR:n järjestämä esihenkilöperehdytys teollisuusorganisaatioissa : Laadullinen tutkimus HR-ammattilaisten näkökulmasta
Toivonen, Tia
(14.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251029103977
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251029103977
Tiivistelmä
Uusien esihenkilöiden systemaattinen perehdyttäminen on organisaatioiden menestyksen kannalta strategisesti tärkeää. Onnistunut perehdytys nopeuttaa esihenkilön sopeutumista ja oppimista uudessa roolissa, vahvistaa hänen suorituskykyään ja sitoutumistaan sekä vähentää epäonnistumisen riskiä. Koska esihenkilön toiminta vaikuttaa suoraan tiimin hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen, perehdytykseen panostaminen on perusteltu ja pitkävaikutteinen investointi. Teollisuusyritysten kontekstissa esihenkilöperehdytys on erityisen vaativa prosessi muun muassa työturvallisuusvaatimusten, vuorotyön ja monimutkaisten tuotantoympäristöjen vuoksi, mikä korostaa henkilöstöhallinnon (HR) roolia perehdytyksen suunnittelussa ja koordinoinnissa.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella HR:n roolia uusien esihenkilöiden perehdytysprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa suomalaisissa teollisuusyrityksissä sekä tunnistaa perehdytyksen keskeiset onnistumisen edellytykset ja kehittämistarpeet. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena HR-ammattilaisten näkökulmasta. Aineisto koostui viidestä teemahaastattelusta, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset osoittavat, että HR:llä on keskeinen ja koordinoiva rooli uusien esihenkilöiden perehdyttämisessä. Perehdytysprosessi nähtiin systemaattisena kokonaisuutena, jonka suunnittelusta, aikataulutuksesta ja seurannasta HR vastaa. HR-asiantuntijat toimivat perehdytyksessä ikään kuin projektipäällikköinä huolehtien siitä, että perehdytysohjelma on huolellisesti suunniteltu ja johdonmukaisesti toteutettu alusta loppuun. Lisäksi HR toimii linkkinä eri toimijoiden välillä ja varmistaa globaalien perehdytyskäytäntöjen yhtenäisen toteutumisen sekä paikallisten tarpeiden huomioimisen. Haastattelujen perusteella onnistuneen esihenkilöperehdytyksen keskeiset edellytykset ovat huolellinen ennakkosuunnittelu ja selkeä rakenne, ylimmän johdon vahva tuki ja sitoutuminen perehdytysprosessiin, vertaistuen ja mentoroinnin hyödyntäminen sekä HR:n aktiivinen tuki ja seuranta koko perehdytysjakson ajan.
Tutkielma paljasti myös perehdytysprosessin haasteita ja kehittämistarpeita. Teollisuusympäristössä perehdytyksen toteutusta vaikeuttivat erityisesti ajan puute ja operatiivinen kiire, perehdytyksen alkuvaiheen informaation ylikuormitus sekä prosessin eriytyminen sisäisten ja ulkoisten rekrytointien välillä. Haastateltavat ehdottivat kehittämistoimina muun muassa perehdytyksen laajentamista kertaluonteisesta alkujaksosta pitkäjänteiseksi prosessiksi, johon sisältyy jatkotapaamisia ja täydennyskoulutusta myös perehdytysjaksosta eteenpäin. Lisäksi toivottiin digitaalisten ja vuorovaikutteisten oppimisratkaisujen laajempaa hyödyntämistä perehdytyksen tehostamiseksi ja joustavoittamiseksi.
Johtopäätöksenä tutkielma osoittaa, että HR:n johdolla toteutettu strateginen perehdytys on keskeinen keino tukea uusien esihenkilöiden kehittymistä ja sitoutumista sekä edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista. Tutkielma tuottaa uutta tietoa esihenkilöperehdytyksestä HR:n näkökulmasta ja tarjoaa käytännön suosituksia perehdytysprosessien kehittämiseen teollisuusyrityksissä.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella HR:n roolia uusien esihenkilöiden perehdytysprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa suomalaisissa teollisuusyrityksissä sekä tunnistaa perehdytyksen keskeiset onnistumisen edellytykset ja kehittämistarpeet. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena HR-ammattilaisten näkökulmasta. Aineisto koostui viidestä teemahaastattelusta, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset osoittavat, että HR:llä on keskeinen ja koordinoiva rooli uusien esihenkilöiden perehdyttämisessä. Perehdytysprosessi nähtiin systemaattisena kokonaisuutena, jonka suunnittelusta, aikataulutuksesta ja seurannasta HR vastaa. HR-asiantuntijat toimivat perehdytyksessä ikään kuin projektipäällikköinä huolehtien siitä, että perehdytysohjelma on huolellisesti suunniteltu ja johdonmukaisesti toteutettu alusta loppuun. Lisäksi HR toimii linkkinä eri toimijoiden välillä ja varmistaa globaalien perehdytyskäytäntöjen yhtenäisen toteutumisen sekä paikallisten tarpeiden huomioimisen. Haastattelujen perusteella onnistuneen esihenkilöperehdytyksen keskeiset edellytykset ovat huolellinen ennakkosuunnittelu ja selkeä rakenne, ylimmän johdon vahva tuki ja sitoutuminen perehdytysprosessiin, vertaistuen ja mentoroinnin hyödyntäminen sekä HR:n aktiivinen tuki ja seuranta koko perehdytysjakson ajan.
Tutkielma paljasti myös perehdytysprosessin haasteita ja kehittämistarpeita. Teollisuusympäristössä perehdytyksen toteutusta vaikeuttivat erityisesti ajan puute ja operatiivinen kiire, perehdytyksen alkuvaiheen informaation ylikuormitus sekä prosessin eriytyminen sisäisten ja ulkoisten rekrytointien välillä. Haastateltavat ehdottivat kehittämistoimina muun muassa perehdytyksen laajentamista kertaluonteisesta alkujaksosta pitkäjänteiseksi prosessiksi, johon sisältyy jatkotapaamisia ja täydennyskoulutusta myös perehdytysjaksosta eteenpäin. Lisäksi toivottiin digitaalisten ja vuorovaikutteisten oppimisratkaisujen laajempaa hyödyntämistä perehdytyksen tehostamiseksi ja joustavoittamiseksi.
Johtopäätöksenä tutkielma osoittaa, että HR:n johdolla toteutettu strateginen perehdytys on keskeinen keino tukea uusien esihenkilöiden kehittymistä ja sitoutumista sekä edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista. Tutkielma tuottaa uutta tietoa esihenkilöperehdytyksestä HR:n näkökulmasta ja tarjoaa käytännön suosituksia perehdytysprosessien kehittämiseen teollisuusyrityksissä.