Kestävyysraportointi murroksessa : Valmistautuminen ESRS E1 -standardin vaatimuksiin
Huhtanen, Joonas (2025-10-17)
Kestävyysraportointi murroksessa : Valmistautuminen ESRS E1 -standardin vaatimuksiin
(17.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251031104568
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251031104568
Tiivistelmä
Vuonna 2023 voimaan tullut EU:n Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivi sekä siihen sisältyvät European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardit määrittävät uudet, entistä laajemmat vaatimukset kestävyysraportoinnille. CSRD-direktiivillä EU pyrkii yhtenäistämään alueen kestävyysraportointia luomalla yhtenäiset raportointiohjeet alueen yrityksille. Direktiivi pyrkii luomaan raportointikehikon, joka parantaa kestävyysraportoinnin laatua, luotettavuutta sekä vertailukelpoisuutta.
Uudet ESRS-standardit tuovat yrityksille huomattavia vaatimuksia sekä haasteita kestävyysraportointiin. Monet yritykset eivät ole aikaisemmin ollenkaan raportoineet kestävyydestään, joten muutos tuo mukanaan merkittäviä haasteita. Tämä tutkielma on tehty toimeksiantotutkielmana satakuntalaiselle teollisuusalan yritykselle. Tutkielman tarkoitus on avata uuden ESRS E1 -standardin sisältö ja vaatimukset jäsenneltyyn muotoon, jotta toimeksiantaja voi hyödyntää niitä omassa raportointiprosessissaan.
Tutkielma toteutettiin käsiteanalyyttisella tutkimusotteella. Tutkimusote perustuu aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin ja aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Käsiteanalyysin valinta tutkimusotteeksi on looginen, sillä aiheena ovat uudet eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja ymmärrys aiheesta. Menetelmän tarkoitus on kerätä tietoa ESRS E1 -standardin vaatimuksista ja jäsentää ne selkeästi. Tarkoituksena on luoda johdonmukainen kokonaiskuva uusista raportointivaatimuksista, jonka pohjalta toimeksiantajayritys voi valmistautua raportointiin. Tutkielman apututkimuskysymyksien tarkoituksena on luoda riittävä teoreettinen tietopohja päästölaskennasta ja kestävyysraportoinnista päätutkimuskysymystä varten. Päätutkimuskysymys tarkastelee, millaisia vaatimuksia ESRS E1 -standardin mukainen kestävyysraportointi asettaa yrityksille.
Tutkielma käy läpi ESRS E1 -standardin sisällön ja vaatimukset. Näin ollen toimeksiantajayritys voi hyödyntää niitä omassa raportointiprosessissaan. Tutkielmassa tarkastellaan kunkin standardin asettamia tiedonantovelvollisuuksia. Tiedonantovelvollisuuksia havainnollistetaan reaalimaailman esimerkeillä. Lisäksi työssä esitellään lyhyesti muut ESRS-standardit (E2–E5, S1–S4, G1). Muut standardit täydentävät kestävyysraportoinnin kokonaisuutta ympäristön, sosiaalisten tekijöiden sekä hallinnon näkökulmista.
Tutkielman aiheesta saa varmasti monia jatkotutkimusaiheita, erityisesti pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudessa on mielenkiintoista selvittää, miten pakollinen ESRS E1 -standardin mukainen kestävyysraportointi on vaikuttanut toteutuneisiin päästövähennyksiin. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella myös sitä, miten raportoinnin aiheuttamat kustannukset ja siitä saatavat hyödyt suhteutuvat toisiinsa.
Uudet ESRS-standardit tuovat yrityksille huomattavia vaatimuksia sekä haasteita kestävyysraportointiin. Monet yritykset eivät ole aikaisemmin ollenkaan raportoineet kestävyydestään, joten muutos tuo mukanaan merkittäviä haasteita. Tämä tutkielma on tehty toimeksiantotutkielmana satakuntalaiselle teollisuusalan yritykselle. Tutkielman tarkoitus on avata uuden ESRS E1 -standardin sisältö ja vaatimukset jäsenneltyyn muotoon, jotta toimeksiantaja voi hyödyntää niitä omassa raportointiprosessissaan.
Tutkielma toteutettiin käsiteanalyyttisella tutkimusotteella. Tutkimusote perustuu aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin ja aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Käsiteanalyysin valinta tutkimusotteeksi on looginen, sillä aiheena ovat uudet eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja ymmärrys aiheesta. Menetelmän tarkoitus on kerätä tietoa ESRS E1 -standardin vaatimuksista ja jäsentää ne selkeästi. Tarkoituksena on luoda johdonmukainen kokonaiskuva uusista raportointivaatimuksista, jonka pohjalta toimeksiantajayritys voi valmistautua raportointiin. Tutkielman apututkimuskysymyksien tarkoituksena on luoda riittävä teoreettinen tietopohja päästölaskennasta ja kestävyysraportoinnista päätutkimuskysymystä varten. Päätutkimuskysymys tarkastelee, millaisia vaatimuksia ESRS E1 -standardin mukainen kestävyysraportointi asettaa yrityksille.
Tutkielma käy läpi ESRS E1 -standardin sisällön ja vaatimukset. Näin ollen toimeksiantajayritys voi hyödyntää niitä omassa raportointiprosessissaan. Tutkielmassa tarkastellaan kunkin standardin asettamia tiedonantovelvollisuuksia. Tiedonantovelvollisuuksia havainnollistetaan reaalimaailman esimerkeillä. Lisäksi työssä esitellään lyhyesti muut ESRS-standardit (E2–E5, S1–S4, G1). Muut standardit täydentävät kestävyysraportoinnin kokonaisuutta ympäristön, sosiaalisten tekijöiden sekä hallinnon näkökulmista.
Tutkielman aiheesta saa varmasti monia jatkotutkimusaiheita, erityisesti pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudessa on mielenkiintoista selvittää, miten pakollinen ESRS E1 -standardin mukainen kestävyysraportointi on vaikuttanut toteutuneisiin päästövähennyksiin. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella myös sitä, miten raportoinnin aiheuttamat kustannukset ja siitä saatavat hyödyt suhteutuvat toisiinsa.