Experience with intravenous glucagon infusion as a treatment for hypoglycaemia in neonates of diabetic mothers

Abstract

Neonatal hypoglycaemia affects up to 15% of all newborns and is the most common metabolic disturbance occurring in the neonatal period. Preterm infants, infants born small or large for gestational age, infants with perinatal stress and asphyxia, and infants of diabetic mothers are at high risk for neonatal hypoglycaemia. Safe and effective treatment of hypoglycaemia is essential since severe and recurrent hypoglycaemia can cause subsequent neurological impairment and developmental delays. This retrospective case-control study aimed to investigate the use and safety of continuous intravenous (IV) glucagon for neonatal hypoglycemia. Data was collected of infants of diabetic mothers receiving continuous IV glucagon for treatment of hypoglycaemia at Turku University Hospital, Finland between 2013 and 2023. Two subsequent, matched IDMs with IV glucose treatment were selected as controls. A total of 16 cases and 26 controls formed the study population. Despite higher IV glucose intake, the cases had significantly lower blood glucose levels at the age when glucagon infusion was started compared to the controls. A difference was detected between the cases and the controls in the mean (SD) prepregnancy BMI of the mothers, 35.0 (8.2) vs. 27.6 (7.1), P=0.006. No difference between the groups was detected in the occurrence of adverse effects. Glucagon infusion was in this study population a safe way to treat refractory hypoglycemia.

Hypoglykemia on yleisin vastasyntyneen metabolinen häiriö. Yleisin altiste tälle on äidin glukoosiaineenvaihdunnan häiriö raskauden aikana. Hypoglykemian hoito on tärkeää, sillä vastasyntyneen hypoglykemia on yhdistetty myöhemmin ilmeneviin neurologisen kehityksen ongelmiin. Tämän retrospektiivisen tapaus-verrokkitutkimuksen tavoitteena oli selvittää glukagoni-infuusion käyttöä ja turvallisuutta vastasyntyneiden hypoglykemian hoidossa. Aineisto koostui 1.1.2013 ‒ 31.12.2023 Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla hypoglykemian vuoksi hoidetuista diabeetikkoäitien vastasyntyneistä. Glukagonia saaneille (N = 16) valittiin verrokeiksi kaksi seuraavaksi syntynyttä hypoglykemian vuoksi hoidossa ollutta vastasyntynyttä, jotka saivat suonensisäistä (IV) glukoosia, mutta eivät glukagonia (N = 26). Suuremmista IV-glukoosimääristä huolimatta tapausryhmän verensokerit olivat glukagoni-infuusion aloitushetkellä merkittävästi matalammat kuin verrokeilla. Äidin raskautta edeltävässä painoindeksissä havaittiin ero tapaus- ja verrokkiryhmien välillä, 35.0 (8.2) vs. 27.6 (7.1), P=0.006. Ryhmien välillä ei havaittu eroa haittavaikutusten esiintymisessä. Tässä tutkimusjoukossa glukagoni-infuusio oli tehokas ja turvallinen tapa hoitaa diabeetikkoäidin vastasyntyneen pitkittynyttä hypoglykemiaa. Tutkimustulokset korostavat äidin metabolisen terveyden varhaisen tukemisen merkitystä, sillä äidin raskaudenaikaisen aineenvaihdunnan häiriintymisellä on haitallisia vaikutuksia lapseen sekä varhaisessa kehityksessä että pitkällä aikavälillä.