Nykyajan orjakauppaa vai vapaaehtoista ammatinharjoittamista? : Kriittinen diskurssianalyysi ulkomaalaisiin seksityöntekijöihin kohdistuvasta moraalipaniikista
Rapala, Fanni (2025-10-08)
Nykyajan orjakauppaa vai vapaaehtoista ammatinharjoittamista? : Kriittinen diskurssianalyysi ulkomaalaisiin seksityöntekijöihin kohdistuvasta moraalipaniikista
(08.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251110106628
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251110106628
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastelin ulkomaalaisia seksityöntekijöitä koskevissa lakihankkeissa (6 kpl) esiintyneitä puhetapoja. Selvitin, millaisia seksityöhön ja erityisesti ulkomaalaiseen seksityöhön liittyviä diskursseja aineistossa esiintyy. Lisäksi selvitin, millaisia taustaoletuksia nämä diskurssit ilmentävät, miten moraalipaniikki ilmeni seksityöhön liittyvissä diskursseissa, sekä mitkä diskurssit saivat aineistossa hallitsevan aseman ja mitkä väistyivät. Tutkielma tuo esiin nykyisen seksityöpolitiikan epäyhdenvertaisuuden.
Käytin empiirisenä aineistona hallituksen esityksiä, oikeusministeriön työryhmämietintöä, oikeusministeriön selvitystä sekä sisäministeriön selvitystä. Analysoin aineistoa diskurssianalyysin avulla. Tutkielmani ajallinen rajaus sijoittuu vuosiin 1997-2025.
Tunnistin yhteensä seitsemän (7) diskurssia. Aineistossa hallitsevaksi diskurssiksi nousi rikoksen uhridiskurssi, jossa seksin myyjistä rakennettiin kuvaa ihmiskaupan ja parituksen uhreina. Olosuhteiden uhridiskurssissa seksityöntekijöistä luotiin kuvaa heikon sosiaalisen asemansa uhreina, jonka seurauksena he ajautuvat seksin myymisen pariin. Sen sijaan seksityön ongelmallisuutta käsittelevissä diskursseissa seksin myyminen nähtiin harvoin vapaaehtoisena valintana ja sen nähtiin aiheuttavan muuta rikollisuutta. Aineistossa pohdittiin myös tiukan seksityöpolitiikan vaikutusta perus- ja ihmisoikeuksiin, etenkin elinkeinovapauteen ja henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Perus- ja ihmisoikeusdiskurssit saivat kuitenkin aineistossa väistyvän aseman. Rajoittamisen nähtiin olevan oikeassa suhteessa saavutettaviin hyötyihin nähden, sillä seksin myymisen nähtiin lähes aina olevan jonkinasteista hyväksikäyttöä tai pakkoa. Tästä huolimatta ulkomaalaisten seksityöntekijöiden perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamista aineistossa ei pohdittu.
Analysoin empiirisiä tutkimushavaintojani teoriasidonnaisesti, eli käytin moraalipaniikin teoriaa osaltaan selittämään aineistosta tekemiäni havaintoja. Analyysi ei siten suoraan perustu moraalipaniikin teoriaan, mutta kytkennät siihen ovat havaittavissa. Tutkielman viimeisessä osiossa yhdistin moraalipaniikin teorian aineistosta tekemiin havaintoihini. Tutkielma tarjoaa kriittisen näkökulman seksityön sääntelyä ohjaaviin asenteisiin ja ideologioihin, erityisesti ulkomaalaisiin seksityöntekijöihin kohdistuviin uskomuksiin.
Käytin empiirisenä aineistona hallituksen esityksiä, oikeusministeriön työryhmämietintöä, oikeusministeriön selvitystä sekä sisäministeriön selvitystä. Analysoin aineistoa diskurssianalyysin avulla. Tutkielmani ajallinen rajaus sijoittuu vuosiin 1997-2025.
Tunnistin yhteensä seitsemän (7) diskurssia. Aineistossa hallitsevaksi diskurssiksi nousi rikoksen uhridiskurssi, jossa seksin myyjistä rakennettiin kuvaa ihmiskaupan ja parituksen uhreina. Olosuhteiden uhridiskurssissa seksityöntekijöistä luotiin kuvaa heikon sosiaalisen asemansa uhreina, jonka seurauksena he ajautuvat seksin myymisen pariin. Sen sijaan seksityön ongelmallisuutta käsittelevissä diskursseissa seksin myyminen nähtiin harvoin vapaaehtoisena valintana ja sen nähtiin aiheuttavan muuta rikollisuutta. Aineistossa pohdittiin myös tiukan seksityöpolitiikan vaikutusta perus- ja ihmisoikeuksiin, etenkin elinkeinovapauteen ja henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Perus- ja ihmisoikeusdiskurssit saivat kuitenkin aineistossa väistyvän aseman. Rajoittamisen nähtiin olevan oikeassa suhteessa saavutettaviin hyötyihin nähden, sillä seksin myymisen nähtiin lähes aina olevan jonkinasteista hyväksikäyttöä tai pakkoa. Tästä huolimatta ulkomaalaisten seksityöntekijöiden perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamista aineistossa ei pohdittu.
Analysoin empiirisiä tutkimushavaintojani teoriasidonnaisesti, eli käytin moraalipaniikin teoriaa osaltaan selittämään aineistosta tekemiäni havaintoja. Analyysi ei siten suoraan perustu moraalipaniikin teoriaan, mutta kytkennät siihen ovat havaittavissa. Tutkielman viimeisessä osiossa yhdistin moraalipaniikin teorian aineistosta tekemiin havaintoihini. Tutkielma tarjoaa kriittisen näkökulman seksityön sääntelyä ohjaaviin asenteisiin ja ideologioihin, erityisesti ulkomaalaisiin seksityöntekijöihin kohdistuviin uskomuksiin.