Avioehtosopimuksen sallitut ehdot
Lehtonen, Merituuli (2025-11-10)
Avioehtosopimuksen sallitut ehdot
Lehtonen, Merituuli
(10.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251110106715
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251110106715
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee avioehtosopimuksen sallittuja ehtoja. Pyrin selvittämään, minkälaisia ehtoja puolisot voivat sisällyttää avioehtosopimukseensa niin, että se on lain mukaan pätevä ja sitoo kumpaakin osapuolta. Rajaan tutkielmastani pois avioehtosopimuksen muotovaatimukset sekä pätemättömyysperusteet ja keskityn vain sallittuihin ja laillisiin ehtoihin.
Lähestyn aihetta käsittelemällä, mitä avioliittolaki ja AL 41 § säätävät avioehtosopimuksen sallituista ehdoista. Avioliittolaki jättää kuitenkin useita asioita tulkinnan varaan. Käsittelen näitä asioita oikeuskäytännön eli korkeimman oikeuden ennakkopäätösten avulla. Lisäksi käytän apunani oikeuskirjallisuutta ja oikeustieteilijöiden ajatuksia sekä mielipiteitä.
Käytän tutkielmassani lainopillista metodia, sillä tutkielmani keskittyy voimassa olevaan oikeuteen. Lisäksi käytän johdannossa hieman vertailevaa metodia, kun vertaan Suomen oikeusjärjestelmää muihin Pohjoismaihin. En kuitenkaan jatka vertailevan metodin käyttöä, koska keskityn tutkielmassani Suomen lakiin ja oikeusjärjestelmään. Tutkielma on yksityisoikeudellinen.
Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että AL 41 § jättää useita asioita tulkinnanvaraisiksi. Tämän vuoksi oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus ovat keskeisessä asemassa pohdittaessa avioehtosopimuksen sallittuja ehtoja. Nykyinen oikeuskäytäntö puoltaa puolisoiden mahdollisimman laajaa sopimusvapautta avioehtosopimuksia tehdessä, kunhan sopimuksen ehdot ovat lain ja hyvän tavan mukaisia. Puolisoiden tulisi sopia ehdoista tarkasti ja kirjallisesti, jotta tulkintaepäselvyyksiltä ja riidoilta voidaan välttyä.
Lähestyn aihetta käsittelemällä, mitä avioliittolaki ja AL 41 § säätävät avioehtosopimuksen sallituista ehdoista. Avioliittolaki jättää kuitenkin useita asioita tulkinnan varaan. Käsittelen näitä asioita oikeuskäytännön eli korkeimman oikeuden ennakkopäätösten avulla. Lisäksi käytän apunani oikeuskirjallisuutta ja oikeustieteilijöiden ajatuksia sekä mielipiteitä.
Käytän tutkielmassani lainopillista metodia, sillä tutkielmani keskittyy voimassa olevaan oikeuteen. Lisäksi käytän johdannossa hieman vertailevaa metodia, kun vertaan Suomen oikeusjärjestelmää muihin Pohjoismaihin. En kuitenkaan jatka vertailevan metodin käyttöä, koska keskityn tutkielmassani Suomen lakiin ja oikeusjärjestelmään. Tutkielma on yksityisoikeudellinen.
Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että AL 41 § jättää useita asioita tulkinnanvaraisiksi. Tämän vuoksi oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus ovat keskeisessä asemassa pohdittaessa avioehtosopimuksen sallittuja ehtoja. Nykyinen oikeuskäytäntö puoltaa puolisoiden mahdollisimman laajaa sopimusvapautta avioehtosopimuksia tehdessä, kunhan sopimuksen ehdot ovat lain ja hyvän tavan mukaisia. Puolisoiden tulisi sopia ehdoista tarkasti ja kirjallisesti, jotta tulkintaepäselvyyksiltä ja riidoilta voidaan välttyä.