Leikin merkitys varhaiskasvatusikäisen lapsen kielen kehityksen tukemisessa
Rantasalo, Maria; Mård, Julia (2025-11-11)
Leikin merkitys varhaiskasvatusikäisen lapsen kielen kehityksen tukemisessa
(11.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251111107079
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251111107079
Tiivistelmä
Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan leikin merkitystä varhaiskasvatusikäisen lapsen kielen kehityksen tukemisessa. Katsaus perustuu ajankohtaiseen kasvatustieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen ja keskittyy erityisesti siihen, miten erilaiset leikin muodot – kuten mielikuvitus-, sääntö- ja tarinalliset leikit – edistävät lapsen sanaston laajentumista, narratiivisten taitojen kehittymistä ja metakielellistä tietoisuutta.
Leikki tarjoaa lapselle luontevan ja motivoivan ympäristön kielen harjoitteluun. Leikin aikana lapsi käyttää kieltä vuorovaikutuksessa, rakentaa merkityksiä ja kehittää kykyään jäsentää maailmaa symbolisesti. Tutkimukset osoittavat, että varhaiset leikkikokemukset ennustavat myöhempää kielitaitoa ja lukemisvalmiuksia (Suarez-Rivera ym., 2022; Roskos & Christie, 2023). Leikki toimii myös välineenä, jonka kautta lapsi harjoittelee kielen käyttöä sosiaalisissa tilanteissa ja oppii yhteisön sääntöjä.
Kasvattajan rooli korostuu leikin kielellisen potentiaalin hyödyntämisessä. Aikuisen sensitiivinen vuorovaikutus, ohjaus ja pedagoginen dokumentointi tukevat lapsen kielellistä ilmaisua ja mahdollistavat yksilöllisen oppimisen. Weisleder & Fernald (2013) osoittavat, että varhainen vuorovaikutteinen puheympäristö nopeuttaa kielen käsittelyä ja kasvattaa sanavarastoa, mikä korostaa aikuisen aktiivisen osallistumisen merkitystä leikkitilanteissa.
Tutkielma osoittaa, että leikki ei ole vain lapsen vapaa-ajan toimintaa, vaan pedagogisesti merkittävä väline kielen kehityksen tukemisessa. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on keskeinen tehtävä luoda kielellisesti rikastettuja leikkiympäristöjä, jotka tukevat kaikkien lasten osallisuutta ja oppimista.
Leikki tarjoaa lapselle luontevan ja motivoivan ympäristön kielen harjoitteluun. Leikin aikana lapsi käyttää kieltä vuorovaikutuksessa, rakentaa merkityksiä ja kehittää kykyään jäsentää maailmaa symbolisesti. Tutkimukset osoittavat, että varhaiset leikkikokemukset ennustavat myöhempää kielitaitoa ja lukemisvalmiuksia (Suarez-Rivera ym., 2022; Roskos & Christie, 2023). Leikki toimii myös välineenä, jonka kautta lapsi harjoittelee kielen käyttöä sosiaalisissa tilanteissa ja oppii yhteisön sääntöjä.
Kasvattajan rooli korostuu leikin kielellisen potentiaalin hyödyntämisessä. Aikuisen sensitiivinen vuorovaikutus, ohjaus ja pedagoginen dokumentointi tukevat lapsen kielellistä ilmaisua ja mahdollistavat yksilöllisen oppimisen. Weisleder & Fernald (2013) osoittavat, että varhainen vuorovaikutteinen puheympäristö nopeuttaa kielen käsittelyä ja kasvattaa sanavarastoa, mikä korostaa aikuisen aktiivisen osallistumisen merkitystä leikkitilanteissa.
Tutkielma osoittaa, että leikki ei ole vain lapsen vapaa-ajan toimintaa, vaan pedagogisesti merkittävä väline kielen kehityksen tukemisessa. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on keskeinen tehtävä luoda kielellisesti rikastettuja leikkiympäristöjä, jotka tukevat kaikkien lasten osallisuutta ja oppimista.