Vero-oikeudellinen tutkielma finanssialan bonusten verovapaudesta
Kulmala, Evi (2025-10-28)
Vero-oikeudellinen tutkielma finanssialan bonusten verovapaudesta
(28.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251114108013
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251114108013
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, kuinka vero-oikeudellinen oikeusnormi laaja tulokäsite on toteutunut ja mitä vero-oikeudellisia ongelmia nykyinen sääntely aiheuttaa. Tällä hetkellä finanssialan bonuksia koskevaa erityistä lainsäädäntöä ei ole, mutta hallituksen esityksen (HE 108/2024 vp) mukaan tuloverolakiin lisätään uusi säännös, joka koskee nimenomaisesti finanssialan asiakasetujen verotusta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös toissijaisesti sitä, pystyykö kyseinen uusi lainsäännös selventämään nykyistä oikeustilaa.
Tuloverolaissa on melko yleistasoista, mutta yksiselitteistä sääntelyä tulojen veronalaisuudesta. Tulokäsitteen tyhjentävä määrittely ei ole ollut tarkoituksenmukaista suunniteltaessa tuloverolakia. Tutkimuksessa käsitellään finanssialan bonusten tämänhetkistä oikeudellista problematiikkaa suhteessa tuloverolaista ilmenevään laajaan tulokäsitteeseen. Lähempään tarkasteluun tutkielmassa on otettu OP Ryhmä, koska tämä konserni on pystynyt hyödyntämään tehokkaasti bonuksien verovapautta liiketaloudellisesti ainoana markkinatoimijana. Bonusten vero-oikeudellinen problematiikka pyritään tuomaan esiin oikeuskirjallisuuden, oikeustapausten, keskusverolautakunnan päätöksen ja Verohallinnon ohjeiden avulla. Tutkielmassa myös käsitellään kaikkien näiden edellä mainittujen oikeuslähteiden suhdetta toisiinsa.
Tutkimusote on luonteeltaan oikeusdogmaattinen ja tutkimuksen tavoite on tulkita sitä, miten laaja tulokäsite toteutuu tällä hetkellä finanssialan bonusten verotuksessa. Tutkimukseen on käytetty oikeuskirjallisuutta, lainsäädännön esitöitä, oikeusnormistoa, aikaisempia tuomioistuinratkaisuja ja lautakunnan ratkaisuja. Tutkimusteoriana hyödynnetään kriittistä oikeuspositivismia.
Tutkielma osoittaa, että tämänhetkinen OP Ryhmän käytäntö sekä vallitsevat Verohallinnon syventävät vero-ohjeet ovat vallitsevan lainsäädännön vastaisia. Tutkielma osoittaa sen, kuinka iso vero-oikeudellinen tarve on saada selvyyttä vallitsevaan oikeusnormistoon ja vero-ohjeisiin. Tutkielmassa tullaan siihen loppupäätelmään, että Petteri Orpon hallituksen tekemän lakiesityksen perusteella tutkielmassa osoitettuja ongelmia tuskin saadaan korjattua.
Tuloverolaissa on melko yleistasoista, mutta yksiselitteistä sääntelyä tulojen veronalaisuudesta. Tulokäsitteen tyhjentävä määrittely ei ole ollut tarkoituksenmukaista suunniteltaessa tuloverolakia. Tutkimuksessa käsitellään finanssialan bonusten tämänhetkistä oikeudellista problematiikkaa suhteessa tuloverolaista ilmenevään laajaan tulokäsitteeseen. Lähempään tarkasteluun tutkielmassa on otettu OP Ryhmä, koska tämä konserni on pystynyt hyödyntämään tehokkaasti bonuksien verovapautta liiketaloudellisesti ainoana markkinatoimijana. Bonusten vero-oikeudellinen problematiikka pyritään tuomaan esiin oikeuskirjallisuuden, oikeustapausten, keskusverolautakunnan päätöksen ja Verohallinnon ohjeiden avulla. Tutkielmassa myös käsitellään kaikkien näiden edellä mainittujen oikeuslähteiden suhdetta toisiinsa.
Tutkimusote on luonteeltaan oikeusdogmaattinen ja tutkimuksen tavoite on tulkita sitä, miten laaja tulokäsite toteutuu tällä hetkellä finanssialan bonusten verotuksessa. Tutkimukseen on käytetty oikeuskirjallisuutta, lainsäädännön esitöitä, oikeusnormistoa, aikaisempia tuomioistuinratkaisuja ja lautakunnan ratkaisuja. Tutkimusteoriana hyödynnetään kriittistä oikeuspositivismia.
Tutkielma osoittaa, että tämänhetkinen OP Ryhmän käytäntö sekä vallitsevat Verohallinnon syventävät vero-ohjeet ovat vallitsevan lainsäädännön vastaisia. Tutkielma osoittaa sen, kuinka iso vero-oikeudellinen tarve on saada selvyyttä vallitsevaan oikeusnormistoon ja vero-ohjeisiin. Tutkielmassa tullaan siihen loppupäätelmään, että Petteri Orpon hallituksen tekemän lakiesityksen perusteella tutkielmassa osoitettuja ongelmia tuskin saadaan korjattua.