Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Ekososiaalisen kasvatuksen yhteys empatian kokemiseen muunlajisia kohtaa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Sillanpää, Maria (2025-11-13)

Ekososiaalisen kasvatuksen yhteys empatian kokemiseen muunlajisia kohtaa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Sillanpää, Maria
(13.11.2025)
Katso/Avaa
Sillanpaa_Maria_Opinnayte.pdf (334.6Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251114107968
Tiivistelmä
Muunlajisten hyvään kohteluun liitetään kyky tuntea empatiaa ja kanssakulkijuutta. Muunlajisilla viitataan eläimiin, muihin kuin ihmislajiin. Ajatuksen sisällyttäminen opetuskäytäntöihin nähdään kasvatuksessa, niin varhaiskasvatuksessa, kuin kouluissakin, vielä kaukaisena ajatuksena, mikä näkyy opetussuunnitelmissa ihmiskeskeisenä ajattelutapana. Muunlajiset nähdään vielä pääosin toiminnan ja tutkimuksen kohteina, erillisinä ihmisestä. Empatiakasvatus kohdistuukin pääosin muihin ihmisiin tunnekasvatuksen sisältöjen välityksellä. Empatian kehittymiselle tärkeinä ymmärretään lapsen varhaisten vuosien kiintymyssuhteet, jotka ovat merkittävä tekijä lapsen sosioemotionaaliselle kehitykselle.
Kirjallisuudesta nousee esiin ekososiaalisen kasvatuksen käsite. Ekososiaalisen kasvatuksen tavoite on edistää ekologisia ja sosiaalisia näkemyksiä vuorovaikutuksessa muun inhimillisen kanssa. Sen nähdään edesauttavan muiden toiveiden, halujen ja pyrkimysten ymmärtämistä laajemmalla sivistyksen tasolla. Ekososiaalisella kasvatuksella voidaan nähdään olevan yhteys empatian kokemiseen luontoa, mutta myös muunlajisia kohtaan. Ennen kaikkea kuitenkin hyvä luontosuhde ja myönteiset suhteet muunlajisiin tukevat empatian kehittymistä hyväksyvämpään suuntaan jo varhaislapsuudessa.
Ihmiskeskeisen ajattelu- ja puhetavan muutokset voidaan nähdä väylänä muunlajiset huomioonottavalle kasvatukselle. Tämän koetaan kuitenkin vaativan myös rakenteellisia muutoksia. Yhtenä näkemyksenä esitetään opetussuunnitelmien muokkaamista vähemmän ihmiskeskeisempään suuntaan, minkä arvellaan edesauttavan monilajisempaa ajattelua. Monilajisuus on käsite, joka kuvaa eläinlajien kirjoa. Lisätutkimukselle on kuitenkin tarvetta, sillä ekososiaalisen kasvatuksen ja empatian yhteyttä muunlajisiin ei ole tutkittu kuin pintapuolisesti. Ekososiaalisen kasvatuksen ja empatian kokemisen yhteyttä on tutkittu vähän, mutta niiden yhteys tunnistetaan.
 
The ability to feel empathy and companionship with other species is linked to their good treatment. Other species refer to animals, those other than the human species. Including this idea in educational practices is seen as a distant prospect in education, both in early childhood education and in schools, which is reflected in curricula as an anthropocentric way of thinking. Other species are still predominantly seen as subjects of activity and research, separate from humans. Empathy education is primarily directed towards other people through the contents of emotional education. The early attachment relationships of a child are understood to be important for the development of empathy, as they are a significant factor for the child's socio-emotional development.
The concept of ecosocial education emerges from the literature. The goal of ecosocial education is to promote ecological and social perspectives in interaction with other humanity. It is seen as contributing to the understanding of others' wishes, desires, and aspirations on a broader level of civilization. Ecosocial education is seen as potentially having a connection to experiencing empathy towards nature, but also towards other species. Above all, however, a good relationship with nature and positive relationships with other species support the development of empathy in a more accepting direction already in early childhood.
Changes in the anthropocentric way of thinking and speaking can be seen as a pathway to an education that takes other species into account. However, this is also perceived as requiring structural changes. One view presented is the modification of curricula to be less human-centered, which is believed to facilitate a multi-species perspective. Multi-species is a concept that describes the diversity of animal species. However, there is a need for further research, as the connection between ecosocial education and empathy towards other species has only been studied superficially. The connection between ecosocial education and the experience of empathy has been studied little, but their relationship is recognized.
 
Kokoelmat
  • Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys) [1131]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste