The diffusion of teleconsultations in Finland : Study of interactions and the balance of social and rational considerations

Abstract

In this thesis I explored how teleconsultations diffused in Finnish healthcare during the Covid-19 pandemic. My goal was two-fold: First I sought to understand the interaction of innovation-, adopter-, and system characteristics that influence diffusion processes. Second, I examined how social and rational reasons to adopt an innovation formed and influenced the diffusion process. Social reasons concern the expected benefits gained from the act of adoption itself, while rational reasons concern the expected benefits arising from the innovation’s use. I approached this topic through a qualitative case study grounded in critical realism. I conducted six semi- structured interviews with physicians and triangulated this data with prior 14 KEMUT interviews as well as public data. I analysed them all with qualitative content analysis. My main findings were that the physicians’ perceptions of their role, work, and goals influence how they perceive the innovation’s relative advantages. And that social norms influence how observable the innovation’s relative advantages are, which in turn influence the balance between social and rational considerations. My first major contribution to the diffusion literature was through finding several novel interactions between factors important for diffusion and by providing further evidence that these interactions are important for diffusion outcomes. Second, I showed that our prior frameworks regarding the roles of social and rational drivers for diffusion were incomplete. Particularly for innovations such as teleconsultations that do not provide a chance to become an exemplary user. Keywords: The diffusion of innovations, Teleconsultations, Healthcare, Covid-19, Adoption-decision making, social and rational accounts, interactions.

Tässä opinnäytetyössä tutkin, kuinka etäkonsultaatiot yleistyivät suomalaisessa terveydenhuollossa Covid-19 pandemian aikana. Tavoitteeni oli kaksijakoinen: Ensinnäkin halusin ymmärtää innovaatioiden, käyttöönottajien ja järjestelmän ominaisuuksien vuorovaikutusta, joka vaikuttaa diffuusioprosesseihin. Toiseksi tutkin, kuinka sosiaaliset ja rationaaliset syyt innovaation käyttöönotolle muodostuivat ja vaikuttivat diffuusioprosessiin. Sosiaaliset syyt liittyvät käyttöönotosta itsestään odotettaviin hyötyihin, kun taas rationaaliset syyt liittyvät innovaation käytöstä odotettaviin hyötyihin. Lähestyin aihetta kriittiseen realismin ohjaaman kvalitatiivisen tapaustutkimuksen avulla. Tein kuusi puolistrukturoitua haastattelua lääkäreiden kanssa ja trianguloin nämä tiedot aiempien 14 KEMUT haastattelun sekä julkisten tietojen kanssa. Analysoin ne kaikki kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tärkeimmät havaintoni olivat, että lääkäreiden käsitykset roolistaan, työstään ja tavoitteistaan vaikuttavat siihen, miten he näkevät innovaation suhteelliset edut. Lisäksi sosiaaliset normit vaikuttavat siihen, kuinka havaittavissa innovaation suhteelliset edut ovat, mikä puolestaan vaikuttaa sosiaalisten ja rationaalisten näkökohtien väliseen tasapainoon. Ensimmäinen merkittävä panokseni levittämistä käsittelevään kirjallisuuteen oli se, että löysin useita uusia vuorovaikutuksia diffuusiolle tärkeiden tekijöiden välillä ja löysin lisää näyttöä siitä, että nämä vuorovaikutukset ovat tärkeitä diffuusion tulosten kannalta. Toiseksi osoitin, että aiemmat viitekehyksemme sosiaalisten ja rationaalisten tekijöiden roolista diffuusiossa olivat puutteellisia. Erityisesti sellaisten innovaatioiden osalta, kuten etäkonsultaatiot, jotka eivät tarjoa mahdollisuutta tulla esimerkilliseksi käyttäjäksi.