Risteyksessä : Opettajana työskennelleiden toimijuus, identiteetti ja näkemyksiä työelämästä urasiirtymän aikana

Abstract

Työelämässä tapahtuneet muutokset ovat muokanneet työtä viime vuosikymmenten aikana monella tapaa. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi myös työuriin ja muuttaneet niitä moninaisempaan suuntaan. Työurat ovat yhä harvemmin suoraviivaisesti eteneviä, ja moni tämän päivän työikäinen käykin elämänsä aikana läpi useampia urasiirtymiä. Opettajat ovat yksi niistä ammattiryhmistä, joiden alalta pois siirtyminen on saanut huomiota viime vuosina. Opettajana työskennelleet henkilöt asettuvatkin tämän tutkimuksen ensisijaiseksi kohteeksi. Ammattialasta riippumatta urasiirtymä vaatii yksilöltä aktiivista toimijuutta sekä monipuolista oman identiteetin työstämistä. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä, vaan on systeemisessä vuorovaikutuksessa eri tekijöihin, jotka voivat joko luoda mahdollisuuksia tai rajoittaa yksilön toimijuutta. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan opettajana työskennelleiden toimijuutta, identiteettiä sekä näkemyksiä työelämästä osana heidän urasiirtymäänsä. Opettajana työskennelleiksi tässä tutkimuksessa käsitetään sellaiset henkilöt, jotka ovat työskennelleet opettajana ja ovat jo siirtyneet pois opettajan työstä tai harkitsevat sitä. Tutkimuksen aineisto koostuu opettajien käymistä verkkokeskusteluista, jotka käsittelevät opettajan työstä pois siirtymistä. Aineistoa on lähestytty kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin narratiivisia menetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu aikaisemmasta tieteellisestä tutkimuksesta sekä teoreettisista käsitteistä. Teoreettisessa tarkastelussa aihetta taustoitetaan ensin työelämän muutoksen, muuttuneiden työurien, uraan liittyvän valinnanteon sekä opettajan ammatin erityispiirteiden sekä opettajien urakäyttäytymisen kautta, minkä jälkeen teoreettinen tarkastelu kohdentuu tutkimuksen pääkäsitteisiin urasiirtymään, toimijuuteen ja identiteettiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Tutkimuksen empiirisessä osassa aineisto on analysoitu ensisijaisesti narratiivisen positiointianalyysin mallia noudattaen. Sen mukaisesti analyysi on tehty kolmella eri tasolla, jotka ovat: 1) tarinamaailman, 2) kerronnan sekä 3) kulttuuristen mallitarinoiden taso. Lisäksi aineiston analyysissa on kiinnitetty huomiota kielen sosiokonstruktivistiseen rooliin, joka korostaa kielen merkitystä todellisuuden luojana ei ainoastaan sen kuvaajana. Tutkimuksen pääkäsitteitä toimijuutta sekä identiteettiä lähestytään narratiivisesta sekä diskursiivisesta näkökulmasta, jolloin niiden nähdään rakentuvan kerronnassa, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Tutkimustulosten mukaan toimijuus, identiteetti sekä näkemykset työelämästä ovat toisiinsa kietoutuneita urasiirtymän yhteydessä vaikuttaen toisiinsa. Lisäksi tulokset osoittavat toimijuuden vaihtelevan henkilöiden välillä yksilöllisesti urasiirtymän aikana. Vaihtelua esiintyy myös yhden ja saman henkilön kohdalla eri aikoina. Urasiirtymässä valinnantekoon liittyvä kamppailu näyttää kytkeytyvän taloudellisiin seikkoihin, lisäkouluttautumiseen sekä vaikeuteen nähdä, mitä vaihtoehtoja opettajankoulutuksen saaneena työelämässä on olemassa. Yksilöllisestä vaihtelusta huolimatta opettajana työskennelleet osoittavat vahvaa kerronnallista toimijuutta. He toimivat aktiivisesti tuottaen kertomuksia sekä neuvotellen mahdollisista identiteeteistä. Tulokset osoittavatkin opettajana työskennelleiden identiteetin olevan urasiirtymän aikana muutoksessa. Sen lisäksi, että he muokkaavat omaa identiteettiään, he myös osallistuvat aktiivisesti toisten urasiirtymässä olevien identiteettien työstämiseen. Opettajuudesta irrottautumisen vaikeus näyttää aineistossa kytkeytyvän varsinkin tasapainotteluun opettajan työn merkityksellisyyden sekä kuormittavuuden välillä. Ristiriitaisuuksia ja tasapainottelua sisältävä kamppailu onkin tulosten mukaan osa urasiirtymään liittyvää identiteettityötä.