Vaatearkkujen kertomaa : vaatteet turkulaisten piikojen perukirjoissa vuosina 1798–1809

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee turkulaisten piikoina toimineiden henkilöiden perukirjoissa esiintyviä vaatteita ja asusteita vuosina 1798–1809. Pukeutuminen ja tekstiilien kuluttaminen olivat 1700–1800-lukujen vaihteessa vielä säätykohtaisia ilmiöitä, mutta tiukat säätyrajat olivat hälvenemässä. Samaan aikaan pukeutumista yritettiin vielä rajoittaa ylellisyysasetuksilla, jotka eivät kuitenkaan enää määrittäneet pukeutumisen säätyrajoja. Tutkielman tavoitteena on tarkastella perukirjojen asettamissa rajoissa sitä, millaisia vaatteita palkolliset naiset ovat omistaneet, ja miten tekstiilien kulutuksen ilmiöt näkyvät aineistossa. Tutkielman lähdeaineistona toimivat perukirjat, joita säilytetään Turun kaupunginarkistossa. Lähdeaineistoksi on valikoitunut kaksitoista perukirjaa, jotka on laadittu Turussa edesmenneen piian kuolinpesästä. Olen analysoinut perukirjoja käyttämällä lähilukua. Tarkastelen aineistoa kahdesta näkökulmasta. Ensin siitä, mitä vaatteita perukirjoissa on ja mitä ne voivat kertoa aineiston henkilöiden pukeutumisesta tutkimuksen aikarajauksen sisällä. Toinen näkökulmani on se, mitä perukirjojen vaatteet ja esineet voivat piikojen osallistumisesta vaatteiden kulttuuriin ja kulutukseen tutkitulla aikavälillä. Perukirjoja tarkastelemalla on mahdollista nähdä, mitkä ovat olleet tutkittavien henkilöiden yleisimmät vaatekappaleet, ja mistä materiaaleista ne on valmistettu. Aikakauden pukeutumisen ilmiöt näkyvät rahvaan naisten omistamien vaatteiden malleissa ja kangastyypeissä. Tutkielmassa tarkasteltavien piikojen omaisuudesta merkittävä osa on ollut vaatteita ja asusteita. Perukirjoissa on nähtävissä muodin kierto eri yhteiskuntaryhmien välillä. Muodista poistuneet vaatteet ovat siirtyneet säätyläisnaisilta palkollisille naisille, joiden perukirjoihin ne on myöhemmin kirjattu.