Siirtokarjalaiset Raumalla: Muistitieto sotien tapahtumista sekä juhlaperinteiden ja kulttuuri-identiteetin merkitys

Abstract

Tutkielman aihe käsittelee siirtokarjalaisten aineetonta kulttuuriperintöä, mikä ilmenee siirtokarjalaisille tehtyjen haastattelujen kautta. Tämä tarkoittaa, että tarkemmin tarkasteltuna tutkielmani aihe käsittelee juhlaperinteiden merkitystä osana kulttuuriperintöprosessia, kulttuuri-identiteettiä kulttuuriperintöyhteisössä sekä muistitietoa sotien tapahtumista. Tutkimusmenetelmänäni olen hyödyntänyt laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysia tekemällä taulukointia haastatteluaineistosta nousseiden teemojen avulla. Teemoittelun ohella olen hyödyntänyt tutkimuskirjallisuutta keskustelussa haastatteluaineiston ja analyysin välillä. Tutkimusaineistona olen hyödyntänyt Rauman karjalaisten haastatteluaineistoa, jonka kautta tulivat seuraavanlaiset teemat esille, kuten lapsuus ja aikuisuus Karjalassa, evakkovaihe ja mahdollinen paluu Karjalaan, alkuajat sekä nykyisyys Karjalassa. Olen kuitenkin soveltanut haastatteluaineiston teemoja tutkielmassani ja tuonut tutkielman aiheet esille omasta näkökulmastani. Keskeiset tutkimustulokset kertoivat siitä, että siirtokarjalaisten juhlaperinteillä osana kulttuuriperintöprosessia oli monia merkityksiä, jolloin myös kulttuuriperintöprosessin eri muodot toteutuivat. Tämä oli merkki siitä, että muistamisen kautta pystyttiinkin esimerkiksi nostamaan esiin arvokkaiksi koetut käytännöt ja näin ollen perinnön teko oli aktiivista merkityksenantoa muistamisen kautta, jolloin kulttuuriperintöprosessin monimuotoisuus toteutui. Tutkimustulosten kannalta kulttuuri-identiteetin säilyvyys oli myös erityisen tärkeää, jotta sitä voitaisiin vaalia myös muistitietona sukupolvelta toiselle. Kulttuuri-identiteetti tarkoitti tutkimustulosten perusteella kollektiivista ihmisyyden ydintä, joka on kätkettynä yhteisöön kuuluvien yksilöiden sisimpään, jotka jakavat muun muassa saman menneisyyden. Tärkeää tutkimustuloksia tarkasteltaessa oli, että kun käsiteltiin sotien syttymistä, lähes kaikkien siirtokarjalaisten muisteluiden yhteydessä tuli ilmi, että muistitiedot olivat omakohtaisiin ja yhteisöllisiin kokemuksiin perustuvaa historiallista tietoa, joissa olennaisena painottuivat suhde muistin paikkoihin ja niihin kytkeytyviin tapahtumiin. Johtopäätöksenä aineettomalla kulttuuriperinnöllä oli suuri merkitys niin juhlaperinteiden, kuin kulttuuri-identiteetin ja muistitiedon kannalta. Aineettoman kulttuuriperinnön osa-alueet nivoutuivat toisiinsa ja tuottivat arvokasta tietoa kulttuuriperintöprosessin, kulttuuriperintöyhteisön ja muistitiedon ilmenemisestä osana aineetonta kulttuuriperintöä.