Tunneälyn oppiminen terveysalan koulutuksessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Aarnio, Elina (2025-11-18)
Tunneälyn oppiminen terveysalan koulutuksessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
(18.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251124110544
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251124110544
Tiivistelmä
Tunneäly vaikuttaa paitsi opintomenestykseen ja valmistumiseen, myös sosiaalisiin taitoihin, ja se voiehkäistä syrjäytymistä. Koska tunneäly on myös keskeinen työelämätaito, sen sisällyttäminen osaksi koulutusta on perusteltua. Jo terveysalan koulutus voi olla emotionaalisesti haastavaa, joten tunneälyn kehittämiseen on tärkeä panostaa.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli kuvata terveysalan opiskelijoiden tunneälyn oppimista terveysalan koulutuksessa kansainvälisen kirjallisuuden kautta. Tutkimuskysymykset olivat: Millaista tutkimusta on tehty terveysalan opiskelijoiden tunneälyn oppimisesta terveysalan koulutuksessa? Miten terveysalan opiskelijat oppivat tunneälyä terveysalan koulutuksessa?
Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tiedonhaku on tehty käyttäen CINAHL-, PubMed-, Cochrane- ja Eric-tietokantoja tammi‒helmikuussa vuonna 2024. Tutkielmaan valittiin mukaan- ja poissulkukriteerien pohjalta 10 tutkimusta. Tutkimusten tuloksista muodostettiin yhteneväisyyksiä ja eroja sekä kirjoitettiin synteesiä.
Tutkimuksissa on tarkasteltu tunneälyn kehittymistä terveysalan koulutuksen aikana sekä erilaisten interventioiden, kuten kurssien, simulaatioiden ja kliinisen harjoittelun, vaikutusta tunneälyn tasoon. Tulokset osoittavat, että tunneäly kehittyy koulutuksen edetessä, erityisesti silloin, kun opetuksessa hyödynnetään tunneälyyn liittyviä sisältöjä ja vuorovaikutuksellisia menetelmiä.
Tunneälyn oppimista tukevat monipuoliset opetusmenetelmät, kuten video- ja tapausratkaisutehtävät, roolileikit, pienryhmätyöt sekä keskustelufoorumit, joissa käsitellään tunteiden kohtaamista, empatiaa ja itsesäätelyä. Simulaatiot ja kliininen harjoittelu tarjoavat autenttisia kokemuksia, jotka voivat vahvistaa tunneälytaitoja.
Katsauksen tulokset osoittavat tunneälyn olevan opittavissa osana terveysalan koulutusta, mutta tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, mitkä koulutuksen osa-alueet tai menetelmät vaikuttavat tunneälyn kehittymiseen kaikkein merkittävimmin.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli kuvata terveysalan opiskelijoiden tunneälyn oppimista terveysalan koulutuksessa kansainvälisen kirjallisuuden kautta. Tutkimuskysymykset olivat: Millaista tutkimusta on tehty terveysalan opiskelijoiden tunneälyn oppimisesta terveysalan koulutuksessa? Miten terveysalan opiskelijat oppivat tunneälyä terveysalan koulutuksessa?
Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tiedonhaku on tehty käyttäen CINAHL-, PubMed-, Cochrane- ja Eric-tietokantoja tammi‒helmikuussa vuonna 2024. Tutkielmaan valittiin mukaan- ja poissulkukriteerien pohjalta 10 tutkimusta. Tutkimusten tuloksista muodostettiin yhteneväisyyksiä ja eroja sekä kirjoitettiin synteesiä.
Tutkimuksissa on tarkasteltu tunneälyn kehittymistä terveysalan koulutuksen aikana sekä erilaisten interventioiden, kuten kurssien, simulaatioiden ja kliinisen harjoittelun, vaikutusta tunneälyn tasoon. Tulokset osoittavat, että tunneäly kehittyy koulutuksen edetessä, erityisesti silloin, kun opetuksessa hyödynnetään tunneälyyn liittyviä sisältöjä ja vuorovaikutuksellisia menetelmiä.
Tunneälyn oppimista tukevat monipuoliset opetusmenetelmät, kuten video- ja tapausratkaisutehtävät, roolileikit, pienryhmätyöt sekä keskustelufoorumit, joissa käsitellään tunteiden kohtaamista, empatiaa ja itsesäätelyä. Simulaatiot ja kliininen harjoittelu tarjoavat autenttisia kokemuksia, jotka voivat vahvistaa tunneälytaitoja.
Katsauksen tulokset osoittavat tunneälyn olevan opittavissa osana terveysalan koulutusta, mutta tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, mitkä koulutuksen osa-alueet tai menetelmät vaikuttavat tunneälyn kehittymiseen kaikkein merkittävimmin.