Tuottavuudella ja digitalisaatiolla kestävää kilpailukykyä

Abstract

Raportti kokoaa viiteen artikkeliin ProDigy-hankkeen havainnot siitä, miten tuottavuus ja digitalisaatio voivat vahvistaa Satakunnan alueellista ja yritysten kestävää kilpailukykyä. Tarkastelu kattaa Satakunnan alue- ja toimialatason näkökulmat ja yritysrakenteen erityispiirteet sekä haastattelutulokset digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Esimerkkitoimialana on meriteollisuus ja digitaalisten kaksosten käyttöönotto laivanrakennuksessa.

1. Työn murros, työn tuottavuuden arvioinnin haasteet ja uudet mahdollisuudet digitalisoituvissa yhteiskunnissa

Satakunta kohtaa samat rakenteelliset ja teknologiset murrokset kuin koko Suomi: teollisuuden rakennemuutos, investointien puute ja digitalisaation epätasainen hyödyntäminen. Perinteinen työn tuottavuuden mittaus ei tavoita aineettoman pääoman, digitalisaation ja inhimillisen osaamisen vaikutuksia, mikä kytkeytyy ns. Brynjolfssonin tuottavuusparadoksiin: teknologia on kaikkialla – paitsi tuottavuustilastoissa. Alueen keskeiset haasteet ovat teollisuuden supistuminen, pk-yritysten rajallinen digikyvykkyys, koulutuksen ja työelämän osaamiskuilu sekä julkisen sektorin hidas digitalisaatio. Mahdollisuudet liittyvät uusteollistumiseen ja vihreään siirtymään, automaation ja datan yhdistämiseen teollisuudessa sekä aineettoman arvonluonnin kiihdyttämiseen. Politiikkasuositukset ehdottavat alueellisen tuottavuusohjelman käynnistämistä, hybridi- indikaattoreita tuottavuuden arviointiin, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten lisäämistä ja digikyvykkyysohjelmia pk-sektorille, alueen koulutusjärjestelmän uudistamista sekä julkisen sektorin digitalisaation nopeuttamista.

2. Satakunnan tuottavuusanalyysit

Satakunnassa työn tuottavuus ei ole finanssikriisin jälkeen palautunut koko maan tahtiin. Dekompositioanalyysi paljastaa hajanaisen kuvan: 31 toimialalla tuottavuus on noussut ja 39:llä laskenut 2000-luvulla. Aluetalouden keskeisiä haasteita ovat väestön väheneminen sekä joidenkin aluetaloudellisesti merkittävien toimialojen laskeva arvonlisäys ja tuottavuus; arvonlisäys on vähentynyt erityisesti Porin seutukunnassa. Arvonlisäyksen heikkenemistä selittävät ennen kaikkea väestön väheneminen ja työajan lyheneminen kaikissa seutukunnissa, kun taas työllisyyden paraneminen on koko maakunnassa arvonlisäystä tukeva ajuri. Työn tuottavuuden kasvu on kasvattanut tuotannon bruttoarvonlisäystä Pohjois-Satakunnassa ja Rauman seutukunnassa. Heikoimmin ovat kehittyneet perinteiset teollisuudenalat — kemianteollisuus, metallien jalostus, metallituoteteollisuus sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistus — kun taas maa- ja metsätalous, puuteollisuus, televiestintä, T&K sekä liike-elämän tukipalvelut ovat yltäneet keskimäärää parempaan kehitykseen. Digitalisaation vaikutuksia ei voitu empiirisesti erottaa puutteellisten maakunnallisten tilastojen vuoksi, mikä korostaa mittariston ja datan saatavuuden kehittämistarvetta.

3. Satakunnan yritysprofilointi

Yritysrekisterin rajoitteista huolimatta laadittu profilointi osoittaa, että Satakunnassa vuonna 2024 on ollut 296 “vahvaa” investointikykyistä yritystä ja 1046 kasvukykyistä startupia. Molempiin ryhmiin kuuluvat yritykset keskittyvät kuitenkin paljolti matalan tuottavuuden toimialoille. Lähes viidennes kasvu-startupeista toimii rakentamisessa, jonka tuottavuus alittaa Satakunnan keskiarvon. Vahvoista yrityksistä 25 % ja kasvu-startupeista vain 15 % sijoittuu korkean tuottavuuden aloille. Vahvojen yritysten toimialajakauma on näillä korkean tuottavuuden aloilla selvästi monipuolisempi. Kolme tuottavinta toimialaa on edustettuna vahvoissa yrityksissä, mutta kasvu-startupeissa niistä vain yksi, mikä haastaa alueen kasvun laatua.

4. Digitalisaatio yrityksissä ja digitaaliset kaksoset meriteollisuudessa – mahdollisuudet, hidasteet ja dilemmat

Hankkeessa vuonna 2024 tehtyjen haastatteluiden mukaan digitalisaatio parantaa tuottavuutta, kilpailukykyä ja asiakaskokemusta, kun se kytketään liiketoiminnan ytimeen: palvelullistaminen, automaatio, yhtenäiset tietomallit ja reaaliaikainen analytiikka laskevat kustannuksia ja parantavat resurssitehokkuutta. Ekosysteemiyhteistyö tuo etua, mutta edellyttää yhteisiä pelisääntöjä, standardeja, selkeitä dataoikeuksia ja kyberturvallisuutta. Meriteollisuudessa digitaaliset kaksoset tarjoavat alustan elinkaaren aikaiselle optimoinnille, mutta vaativat modulaarista, vaiheittaista etenemistä. Suurimmat esteet yritysten digitalisaatiolle ovat organisatorisia ja arkkitehtonisia: sirpaleinen data- ja järjestelmäympäristö, heikko datan laatu, henkilöstön osaamisvajeet ja muutosvastarinta sekä epävarmuus investointien tuotosta. Dilemma-analyysin perusteella digitalisaation jännitteiden ratkaiseminen edellyttää ennen kaikkea strategista selkeyttä sekä modulaarista tieto- ja järjestelmäarkkitehtuuria. Keskeisiä ratkaisuja ovat myös ekosysteemien ja kumppanuuksien systemaattinen hyödyntäminen sekä henkilöstön osaamisen ja osallistumisen jatkuva vahvistaminen, jotta siirtymä kohti datalähtöisiä palveluita voi toteutua hallitusti. Lisäksi yhtenäisten periaatteiden, standardien ja rajapintojen kehittäminen luo pohjan digitalisaation riskien jakamiselle ja hallinnalle koko meriteollisuuden tasolla.

5. Inhimillisten tekijöiden ja käyttäjäkokemuksen integrointi alusten digitaalikaksosiin:kirjallisuuskatsaukseen perustuva näkökulma ja käytännön suosituksia

Laivasuunnittelu on moniulotteinen sidosryhmäprosessi, jossa inhimillisten tekijöiden ja UX:n (user experience) systemaattinen integrointi on ratkaisevaa turvallisuudelle, tehokkuudelle ja kustannuksille. Haastatteluaineiston ja kirjallisuuden perusteella toistuviksi haasteiksi nousevat datan keräämisen, hyödyntämisen, näkyvyyden ja suodatuksen puutteet, järjestelmien sulkeutuneisuus sekä luottamukseen ja omistusoikeuksiin liittyvät esteet. Näiden ratkaisemiseksi esitetään ”yksi malli – useita näkymiä” -periaate: joustava digitaalinen kaksonen, joka suodattaa ja esittää kullekin sidosryhmälle juuri sen ryhmän päätöksenteon kannalta olennaisen tiedon, parantaen tilannetietoisuutta, lyhentäen reaktioaikoja, vähentäen kognitiivista kuormaa ja alentaen elinkaarikustannuksia. Suositusten mukaan yrityksissä tulee investoida datakyvykkyyksiin, integroida käyttäjäkokemusta parantavat menetelmät digitaalisten kaksosten kehitykseen sekä sopia datan jakamisen, yksityisyyden ja näkyvyyden pelisäännöt, jotta taloudelliset hyödyt ja innovaatiot realisoituvat.