Vesilintujen pesimämenestyksen parantaminen pienpetoihin kohdistuvan hajuhuijauksen avulla
Juslin, Hanna (2025-10-29)
Vesilintujen pesimämenestyksen parantaminen pienpetoihin kohdistuvan hajuhuijauksen avulla
Juslin, Hanna
(29.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251126111877
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251126111877
Tiivistelmä
Vesilintujen runsaus on romahtanut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Kantojen pienenemisen taustalla on muun muassa kosteikkojen umpeenkasvu sekä petojen vesilintuihin ja niiden pesiin kohdistama saalistus. Vesilintuja metsästävien pienpetojen kannat ovat sen sijaan runsastuneet ja niiden pesiin kohdistama saalistuspaine kasvanut. Perinteisesti petojen kontrolloinnissa on käytetty letaaleja eli tappavia menetelmiä, kuten metsästystä. Viime aikoina niiden rinnalle on kuitenkin kehitetty uudenlaisia menetelmiä, joista ei koidu haittaa petoeläimille. Nämä menetelmät ovat metsästystä eettisempiä ja parhaimmillaan myös kustannustehokkaampia. Yksi uudenlainen tapa vähentää pesiin kohdistuvaa saalistusta on hajuhuijausmenetelmä, jota hyödynnän tässä tutkielmassa. Levitimme tarhattujen lintujen pyrstöistä eristettyä hajua säännöllisin välein kosteikon lähettyville sekä sadan metrin päähän kosteikkoalueesta suunnilleen viikon välein lintujen pesimäkauden aikana. Tavoitteena on saada pedot tottumaan vesilintujen hajuun ja siihen, ettei hajusta seuraa niille saalista. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen petojen hajuhuijausmenetelmän vaikutusta lintujen pesimämenestykseen sekä vertailen lintulajien välisiä eroja menetelmän vaikuttavuudessa. Aiempien aiheesta tehtyjen tutkimusten lupaavista tuloksista huolimatta en saanut tässä tutkimuksessa tukea hajuhuijausmenetelmän toimivuudesta vesilintujen suojelussa. Ristiriitaisille tuloksille voi olla useita erilaisia syitä. Hajuhuijausmenetelmä voi esimerkiksi toimia tietynlaisissa ympäristöissä paremmin kuin toisissa tai tehota joihinkin petoeläimiin paremmin kuin toisiin. Tulevissa tutkimuksissa tulisikin huomioida elinympäristöjen väliset erot sekä tarkastella petojen erilaisia saalistustyylejä. Lisäksi tutkimusten olisi syytä olla pitkäkestoisia, jotta vuosien väliset erot lintujen pesimämenestyksessä saataisiin huomioitua. Vesilintujen suojelussa on tärkeää huomioida pesiin kohdistuvan saalistuksen lisäksi myös muut lintukantoihin vaikuttavat tekijät, kuten elinympäristön laatu, ravintoverkon huippupetojen vaikutus pienpetojen ja sitä kautta myös vesilintujen kantoihin sekä lintujen kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
