Harmaahaikaran (Ardea cinerea) pesimäkoloniat Suomessa ja esiintyminen kalankasvatuslaitoksilla

Abstract

Linnut ovat jo pitkään hyödyntäneet kasvatettua kalaa ravintonaan maailmanlaajuisesti aiheuttaen erilaisia haittoja kalankasvatusyrittäjille. Suomessa merimetson lisäksi kalatalousvahinkoja aiheuttaa harmaahaikara (Ardea cinerea). Harmaahaikarat hyödyntävät erityisesti kalankasvatuskassien päälle asennettavia verkkoja saalistusalustanaan. Maailmanlaajuisesti tutkimus harmaahaikaran vaikutuksista kalankasvatuslaitoksille on jo muutaman vuosikymmenen takaista, eikä aihetta ole tutkittu Itämeren alueella juuri lainkaan. Yhtenä haittojen laajuuteen vaikuttavana tekijänä on ehdotettu harmaahaikarakolonioiden sijoittumista kalankasvatuslaitosten läheisyyteen. Harmaahaikara ei ole kuitenkaan Suomessa systemaattisesti seurattu lintu, eikä sen pesimäkolonioiden sijainteja tai kokoja ole koottu yhteen ja raportoitu. Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää, missä Suomen harmaahaikarakoloniat sijaitsevat ja kuinka suuria ne ovat. Tavoitteena on selvittää myös, kuinka paljon harmaahaikaroita esiintyy Suomen kalankasvatuslaitoksilla ja mitkä tekijät vaikuttavat harmaahaikaroiden esiintymiseen. Harmaahaikarakolonioiden määrittämisessä käytin lintuharrastajien ilmoittamia harmaahaikarahavaintoja vuosilta 2018–2023. Määritin aineistosta varmat harmaahaikaran pesinnät koko Suomen laajuudelta, ja kolonian määritelmäksi valitsin vähintään viisi pesivää paria. Aineistosta pystyttiin varmistamaan yhteensä 64 harmaahaikaran pesimäpaikkaa, joista 24 täyttivät kolonian määritelmän. Kaikki koloniat sijaitsivat rannikolla, painottuen erityisesti eteläiseen Suomeen, mutta yksittäisiä pesintöjä oli runsaasti myös sisämaassa. Kalankasvatuslaitoksilla vierailevien harmaahaikaroiden esiintyvyyden tutkimiseen käytin vuosina 2022–2023 kerättyä videoseuranta-aineistoa. Kalankasvatuskasseille asennettiin valvontakamerat, ja saadusta videoaineistosta kirjattiin haikarahavainnot. Tutkin haikaroiden esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä tilastollisesti yleistetyllä lineaarisella mallilla. Harmaahaikaroiden esiintymiseen vaikuttivat kasvatettavan kalan koko sekä kasvatuskassin sijainti rannikolla. Haikaroita esiintyi vähemmän niillä kasvatuskasseilla, joilla kalat olivat suuria ja jotka sijaitsivat pohjoisemmassa. Etäisyydellä lähimpään tunnettuun harmaahaikarapesintään tai ajankohdalla ei ollut vaikutusta haikaroiden esiintymiseen. Tulosten perusteella harmaahaikaroiden esiintyminen Suomen kalankasvatuslaitoksilla on hyvin epätasaisesti jakautunutta. Tilanteen arvioiminen ja ongelman muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää haittojen minimoimisen ja ennaltaehkäisyyn käytettävien resurssien jakamisen kannalta. Suomen harmaahaikarakannan seuraaminen voi olla mielekästä tulevaisuuden kannalta, sillä Suomi on harmaahaikaran nykyisen levinneisyyden pohjoisimpia osia, ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja ihmisten elinkeinotoiminnan vaikutukset voivat vaikuttaa lajin tulevaisuuteen.