Tuloksenjärjestely yrityskauppojen kohdeyrityksissä : Kvantitatiivinen tutkimus suomalaisista listaamattomista yrityksistä
Taivalsaari, Anna (2025-11-14)
Tuloksenjärjestely yrityskauppojen kohdeyrityksissä : Kvantitatiivinen tutkimus suomalaisista listaamattomista yrityksistä
(14.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251126111765
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251126111765
Tiivistelmä
Yrityskauppakonteksti muodostaa otollisen ympäristön tuloksenjärjestelylle niin ostaja- kuin kohdeyrityksissä. Tuloksenjärjestelyllä (earnings management) tarkoitetaan tilikauden tuloksen tarkoituksellista manipulointia ennalta määritetyn tavoitteen saavuttamiseksi. Siinä, missä ostajayritysten tuloksenjärjestelyä on tutkittu laajasti, kohdeyritysten osalta aihetta on tarkasteltu huomattavasti vähemmän. Pörssilistattujen kohdeyritysten tuloksenjärjestelyllä on kuitenkin havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia muun muassa yrityskaupan toteutumisen todennäköisyyteen, maksetun ostohinnan preemion suuruuteen sekä ostajayrityksen kaupan jälkeiseen suorituskykyyn.
Aiemmat tutkimustulokset ovat olleet toisaalta ristiriitaisia sen suhteen, onko kohdeyritysten tuloksenjärjestely tulosta heikentävää vai parantavaa sekä millä keinoilla sitä toteutetaan. Karkeasti yleistäen Manner- Euroopassa pörssilistattujen kohdeyritysten tuloksenjärjestely on ollut pääosin tulosta heikentävää ja suoriteperusteista, kun taas Yhdysvalloissa tuloksenjärjestely on ollut tyypillisemmin tulosta parantavaa ja toiminnallista. Suoriteperusteinen tuloksenjärjestely perustuu kirjanpidon mahdollistaman joustavuuden hyödyntämiseen ja toiminnallinen tuloksenjärjestely puolestaan todellisiin liiketoimintapäätöksiin. Kummallakin keinolla pyritään vaikuttamaan tilikauden raportoituun tulokseen joko sitä parantamalla tai heikentämällä.
Tutkimukset ovat toistaiseksi kuitenkin keskittyneet ainoastaan pörssilistattuihin yrityksiin, mikä on jättänyt merkittävän aukon listaamattomien kohdeyritysten kohdalle, vaikka juuri ne muodostavat suuren osan kaikista yrityskauppojen kohteista. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, esiintyykö suomalaisissa listaamattomissa kohdeyrityksissä tuloksenjärjestelyä ennen yrityskauppaa, millä keinoilla sitä toteutetaan ja minkä suuntaista se on.
Suoriteperusteisen tuloksenjärjestelyn analysointiin tutkimuksessa hyödynnetään harkinnanvaraisiin jaksotuksiin perustuvaa muunneltua Jonesin mallia (Dechow ym. 1995), ja toiminnallisen tuloksenjärjestelyn tutkimiseen Dechowin ym. (1998) kehittämää ja Roychowdhuryn (2006) soveltamaa tuotantotasojen manipulointimallia. Tutkimusaineisto koostuu 117 suomalaisesta listaamattomasta yrityksestä, jotka ovat olleet osakekauppojen kohteena vuosina 2022–2024.
Tutkimustulokset osoittivat, että suomalaisten listaamattomien kohdeyritysten tuloksenjärjestely poikkesi osittain aiemmista pörssilistattuja kohdeyrityksiä koskevista tutkimuksista, erityisesti tuloksenjärjestelyn suunnan osalta. Kohdeyrityksissä havaittiin tulosta parantavaa suoriteperusteista tuloksenjärjestelyä yrityskauppaa edeltävänä tilikautena, mikä voi viitata kohdeyritysten pyrkimykseen vahvistaa taloudellista asemaansa ja sitä kautta nostaa tarjottavaa kauppahintaa. Toiminnalliselle tulosta heikentävälle tuloksenjärjestelylle saatiin vain rajallisesti tukea, sillä tulokset eivät olleet johdonmukaisia eri testimenetelmien välillä. Näin ollen ainakin suoriteperusteinen tulosta parantava tuloksenjärjestely vaikuttaisi olevan suomalaisille listaamattomille kohdeyrityksille yleinen ja mahdollisesti myös houkutteleva keino muokata raportoitua tulosta, mikä korostaa due diligence -tarkastusten merkitystä yrityskauppaprosessissa. Lisäksi tutkimus tarjoaa, mahdollisesti yhtenä ensimmäisistä listaamattomiin kohdeyrityksiin keskittyvistä tuloksenjärjestelytutkimuksista, perustan jatkotutkimuksille, jotka voivat syventää ymmärrystä listaamattomien kohdeyritysten tuloksenjärjestelystä ja vahvistaa tulosten yleistettävyyttä.
Aiemmat tutkimustulokset ovat olleet toisaalta ristiriitaisia sen suhteen, onko kohdeyritysten tuloksenjärjestely tulosta heikentävää vai parantavaa sekä millä keinoilla sitä toteutetaan. Karkeasti yleistäen Manner- Euroopassa pörssilistattujen kohdeyritysten tuloksenjärjestely on ollut pääosin tulosta heikentävää ja suoriteperusteista, kun taas Yhdysvalloissa tuloksenjärjestely on ollut tyypillisemmin tulosta parantavaa ja toiminnallista. Suoriteperusteinen tuloksenjärjestely perustuu kirjanpidon mahdollistaman joustavuuden hyödyntämiseen ja toiminnallinen tuloksenjärjestely puolestaan todellisiin liiketoimintapäätöksiin. Kummallakin keinolla pyritään vaikuttamaan tilikauden raportoituun tulokseen joko sitä parantamalla tai heikentämällä.
Tutkimukset ovat toistaiseksi kuitenkin keskittyneet ainoastaan pörssilistattuihin yrityksiin, mikä on jättänyt merkittävän aukon listaamattomien kohdeyritysten kohdalle, vaikka juuri ne muodostavat suuren osan kaikista yrityskauppojen kohteista. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, esiintyykö suomalaisissa listaamattomissa kohdeyrityksissä tuloksenjärjestelyä ennen yrityskauppaa, millä keinoilla sitä toteutetaan ja minkä suuntaista se on.
Suoriteperusteisen tuloksenjärjestelyn analysointiin tutkimuksessa hyödynnetään harkinnanvaraisiin jaksotuksiin perustuvaa muunneltua Jonesin mallia (Dechow ym. 1995), ja toiminnallisen tuloksenjärjestelyn tutkimiseen Dechowin ym. (1998) kehittämää ja Roychowdhuryn (2006) soveltamaa tuotantotasojen manipulointimallia. Tutkimusaineisto koostuu 117 suomalaisesta listaamattomasta yrityksestä, jotka ovat olleet osakekauppojen kohteena vuosina 2022–2024.
Tutkimustulokset osoittivat, että suomalaisten listaamattomien kohdeyritysten tuloksenjärjestely poikkesi osittain aiemmista pörssilistattuja kohdeyrityksiä koskevista tutkimuksista, erityisesti tuloksenjärjestelyn suunnan osalta. Kohdeyrityksissä havaittiin tulosta parantavaa suoriteperusteista tuloksenjärjestelyä yrityskauppaa edeltävänä tilikautena, mikä voi viitata kohdeyritysten pyrkimykseen vahvistaa taloudellista asemaansa ja sitä kautta nostaa tarjottavaa kauppahintaa. Toiminnalliselle tulosta heikentävälle tuloksenjärjestelylle saatiin vain rajallisesti tukea, sillä tulokset eivät olleet johdonmukaisia eri testimenetelmien välillä. Näin ollen ainakin suoriteperusteinen tulosta parantava tuloksenjärjestely vaikuttaisi olevan suomalaisille listaamattomille kohdeyrityksille yleinen ja mahdollisesti myös houkutteleva keino muokata raportoitua tulosta, mikä korostaa due diligence -tarkastusten merkitystä yrityskauppaprosessissa. Lisäksi tutkimus tarjoaa, mahdollisesti yhtenä ensimmäisistä listaamattomiin kohdeyrityksiin keskittyvistä tuloksenjärjestelytutkimuksista, perustan jatkotutkimuksille, jotka voivat syventää ymmärrystä listaamattomien kohdeyritysten tuloksenjärjestelystä ja vahvistaa tulosten yleistettävyyttä.