Varhaisen kaupunkiarkeologian palasia : Rettigin tontin ja Aboa Vetus Ars Nova- museon irtolöytöjen tarkastelu
Aalto, Rauli (2025-11-02)
Varhaisen kaupunkiarkeologian palasia : Rettigin tontin ja Aboa Vetus Ars Nova- museon irtolöytöjen tarkastelu
(02.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251204114660
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251204114660
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Turussa vuoden 1901 rakennustöistä talteenotettuja esineitä. Kahdessa eri kohteessa tehtiin pohjatöitä uusille rakennuksille, jolloin esiin tuli keskiaikaisia rakennelmia sekä esineistöä. Näiden kahden työmaan, eli Kaskenkatu 1 sekä Rettigin tontin Hämeenkatu 17 kohteista siirrettiin tuhansia kärrylastillisia maa-aineista Samppalinnanmäen juurelle, jossa Antti Hammarén seuloi maa-aineksen saman vuoden kesällä. Esineistö sijaitsee pääosin deponoituna Aboa Vetus Ars Nova- museossa. Aineistosta ei ole aiemmin tehty kattavaa tutkimusta, mutta osaa sen esineistöä on käytetty eri tason opinnäytteissä.
Tätä tutkimusta varten esineisiin tutustuttiin paikan päällä museossa jossa ne kuvattiin ja mitattiin suurelta osin. Esineistö pyrittiin tunnistamaan ja mahdollisuuksien mukaan ajoittamaan, sekä löytämään osalle vastineita. Aineistoa esiteltiin työssä monipuolisesti.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko kontekstittomilla löydöillä arvoa tutkimuksellisesti tai museotoimminan kannalta tarkasteltuna. Historiallisia lähteitä käyttäen pystyttiin rakentamaan kontekstia yksittäisille esineille ja tätä kautta esilteltiin mahdollisuus niiden käyttöön niin museotoiminnassa kuin tutkimuksissakin. Vaikka osa esineistä jäi identifioimattomiksi, tutkimuksessa pystyttiin tunnistamaan useita aiemmin tunnistamattomia löytöjä.
Tässä työssä tarkasteltiin lisäksi 1900-luvun alun arkeologiaa. Viime vuosisadan alun arkeologiaa leimasivat ammattiarkeologien pienen määrän lisäksi rahoitukselliset haasteet. Toisaalta amatööriarkeologien panoksella oli suuri merkitys aineiston muodostumisen kannalta katsottuna.Tieteenalan käytäntöihin sekä menetelmiin tutustuttiin lukemalla tieteenalan historian sekä aikauden tapahtumiin liittyviä lähteitä. Tätä kautta pyrittiin selvittämään miten aikakauden menettelyt näkyvät aineiston muodostumisessa ja laadussa.
Tätä tutkimusta varten esineisiin tutustuttiin paikan päällä museossa jossa ne kuvattiin ja mitattiin suurelta osin. Esineistö pyrittiin tunnistamaan ja mahdollisuuksien mukaan ajoittamaan, sekä löytämään osalle vastineita. Aineistoa esiteltiin työssä monipuolisesti.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko kontekstittomilla löydöillä arvoa tutkimuksellisesti tai museotoimminan kannalta tarkasteltuna. Historiallisia lähteitä käyttäen pystyttiin rakentamaan kontekstia yksittäisille esineille ja tätä kautta esilteltiin mahdollisuus niiden käyttöön niin museotoiminnassa kuin tutkimuksissakin. Vaikka osa esineistä jäi identifioimattomiksi, tutkimuksessa pystyttiin tunnistamaan useita aiemmin tunnistamattomia löytöjä.
Tässä työssä tarkasteltiin lisäksi 1900-luvun alun arkeologiaa. Viime vuosisadan alun arkeologiaa leimasivat ammattiarkeologien pienen määrän lisäksi rahoitukselliset haasteet. Toisaalta amatööriarkeologien panoksella oli suuri merkitys aineiston muodostumisen kannalta katsottuna.Tieteenalan käytäntöihin sekä menetelmiin tutustuttiin lukemalla tieteenalan historian sekä aikauden tapahtumiin liittyviä lähteitä. Tätä kautta pyrittiin selvittämään miten aikakauden menettelyt näkyvät aineiston muodostumisessa ja laadussa.