Vaikuttamisen keinot ja yhteisön representaatiot Liisa Hietasen Kyläläiset-tekstiiliveistossarjassa (2013–)
Aromaa, Assi (2025-10-29)
Vaikuttamisen keinot ja yhteisön representaatiot Liisa Hietasen Kyläläiset-tekstiiliveistossarjassa (2013–)
Aromaa, Assi
(29.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251204114440
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251204114440
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Liisa Hietasen tekstiiliveistossarjaa Kyläläiset (2013–), joka koostuu virkkaamalla, neulomalla ja kirjomalla valmistetuista luonnollisen kokoisista henkilökuvista taiteilijan kotikaupungin Hämeenkyrön asukkaista. Tutkielma käsittelee, millaisia vaikuttamisen keinoja teoksista voidaan tulkita ja miten niissä representoidaan kyläyhteisöä. Hietasen veistoksia on tutkielman viimeistelyyn mennessä valmistunut kymmenen. Niissä esitetään arkisia hahmoja, ikääntyneitä ja nuoria ihmisiä sekä lapsiperheitä. Ne korostavat arjen, hoivan, yhteisöllisyyden ja hidastamisen teemoja. Teoksien tulkinnassa hyödynnän etenkin lähilukua.
Keskeinen näkökulma tutkielmassa on käsityöaktivismi, joka auttaa hahmottamaan teoksien tapaa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin. Tulkitsen, että Kyläläisten vaikuttamisen keinot seuraavat käsityöaktivismin pehmeitä ja arkisia arvoja: ne herättävät keskustelua lempeästi. Käsitöiden sukupuolittuneisuus tekee materiaalista poliittisen valinnan. Ehdotan yhteisöllisyyden, arkisuuden, hoivan ja hidastamisen toimivan vaikuttamisen keinoina Kyläläisissä. Teokset rakentavat yhteisöllisyyttä, mikä on merkittävää yksilöllistymisen ja yksinäisyyden vastustamisessa nyky-yhteiskunnassa. Hietasen teokset tuovat esiin arkisia ihmisiä tavalla, joka nostaa arkisuuden ja tavallisuuden näkyväksi, erityiseksi ja arvokkaaksi. Tutkielmassa teoksista on tuotu esiin hoivan teemoja pehmeän materiaalin tuomien tuntemuksien sekä kehollisuuden merkityksien kautta. Myös käsityö on symbolinen huolehtimisen tapa. Tutkielmassa ymmärrän hoivan tunteena ja ajattelutapana, mutta tarkastelen sen avulla myös hoivapolitiikan aiheita. Tulkitsen hoivan teemojen esiintuomisen kannanotoksi hoivan ongelmakohtia vastaan. Teoksissa käytetyn aikaa vievän käsityötekniikan tulkitsen edustavan hidastamista, jonka liitän tuotannon, kulutuksen ja yleisemmin arjen ja elämän hidastamiseen eli kapitalismin tehokkuus- ja kasvuideaalin vastustamiseen.
Kyläläisten representaatiot jakaantuvat tulkintani mukaan väljästi ikääntyneisiin, perheen kuvauksiin sekä nuoriin. Kyläyhteisön representaatioita tarkastellaan tutkielmassa kriittisesti normien esittämisen kautta. Normeiksi tulkitsen perheen esiintymismuodot, länsimaalaisuuden ja valkoisuuden. Ehdotan Kyläläisten ikääntyneiden esittävän kriittisiä mielipiteitä hoivapolitiikasta. Hoiva liitetään tutkielmassa Kyläläisten perheen kuvauksien sukupuolittuneeseen hoivaan, joka perustellaan suhteessa perhevapaiden epätasaiseen jakoon. Nuorten ja nuorisokulttuurin representaatiot tulkitsen edustavan eri yhteisöllisyyksiä. Kyläläisten pukeutumista analysoidaan tutkielmassa länsimaalaisen muodin näkökulmasta ja näiden tyylien esiintuominen liitetään valkoisuuden edustamiseen. Länsimaalaisuuden laajan esiintymisen ja geneerisyyden myötä tutkielmassa todetaan Kyläläisten representaatiot rajallisiksi.
Keskeinen näkökulma tutkielmassa on käsityöaktivismi, joka auttaa hahmottamaan teoksien tapaa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin. Tulkitsen, että Kyläläisten vaikuttamisen keinot seuraavat käsityöaktivismin pehmeitä ja arkisia arvoja: ne herättävät keskustelua lempeästi. Käsitöiden sukupuolittuneisuus tekee materiaalista poliittisen valinnan. Ehdotan yhteisöllisyyden, arkisuuden, hoivan ja hidastamisen toimivan vaikuttamisen keinoina Kyläläisissä. Teokset rakentavat yhteisöllisyyttä, mikä on merkittävää yksilöllistymisen ja yksinäisyyden vastustamisessa nyky-yhteiskunnassa. Hietasen teokset tuovat esiin arkisia ihmisiä tavalla, joka nostaa arkisuuden ja tavallisuuden näkyväksi, erityiseksi ja arvokkaaksi. Tutkielmassa teoksista on tuotu esiin hoivan teemoja pehmeän materiaalin tuomien tuntemuksien sekä kehollisuuden merkityksien kautta. Myös käsityö on symbolinen huolehtimisen tapa. Tutkielmassa ymmärrän hoivan tunteena ja ajattelutapana, mutta tarkastelen sen avulla myös hoivapolitiikan aiheita. Tulkitsen hoivan teemojen esiintuomisen kannanotoksi hoivan ongelmakohtia vastaan. Teoksissa käytetyn aikaa vievän käsityötekniikan tulkitsen edustavan hidastamista, jonka liitän tuotannon, kulutuksen ja yleisemmin arjen ja elämän hidastamiseen eli kapitalismin tehokkuus- ja kasvuideaalin vastustamiseen.
Kyläläisten representaatiot jakaantuvat tulkintani mukaan väljästi ikääntyneisiin, perheen kuvauksiin sekä nuoriin. Kyläyhteisön representaatioita tarkastellaan tutkielmassa kriittisesti normien esittämisen kautta. Normeiksi tulkitsen perheen esiintymismuodot, länsimaalaisuuden ja valkoisuuden. Ehdotan Kyläläisten ikääntyneiden esittävän kriittisiä mielipiteitä hoivapolitiikasta. Hoiva liitetään tutkielmassa Kyläläisten perheen kuvauksien sukupuolittuneeseen hoivaan, joka perustellaan suhteessa perhevapaiden epätasaiseen jakoon. Nuorten ja nuorisokulttuurin representaatiot tulkitsen edustavan eri yhteisöllisyyksiä. Kyläläisten pukeutumista analysoidaan tutkielmassa länsimaalaisen muodin näkökulmasta ja näiden tyylien esiintuominen liitetään valkoisuuden edustamiseen. Länsimaalaisuuden laajan esiintymisen ja geneerisyyden myötä tutkielmassa todetaan Kyläläisten representaatiot rajallisiksi.
