Opettajan ojentamis- ja kurinpidolliset keinot ja oikeudet -kyselytutkimus viidennen vuoden luokanopettajaopiskelijoille
Leiskola, Nella (2025-11-27)
Opettajan ojentamis- ja kurinpidolliset keinot ja oikeudet -kyselytutkimus viidennen vuoden luokanopettajaopiskelijoille
(27.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251204114361
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251204114361
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa kuvataan, miten valmistuvat ja työuransa pian aloittavat viidennen vuoden luokanopettajaopiskelijat tuntevat luokanopettajan perusopetuslaissa määritellyt oikeudet ja velvollisuudet ojentamis- ja kurinpidollisissa tilanteissa peruskoulussa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, vaikuttavatko viidennen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden välisiin laintulkintoihin sekä niissä ilmeneviin käsityseroihin heidän ikänsä tai aikaisempi opetuskokemus.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kuvaa opettajan kasvatuksellisia vastuita, ojentamis- ja kurinpidollisia keinoja peruskoulussa sekä opettajankoulutukseen kohdistuvista haasteita osana juridiikan tuntemusta. Tutkimusaineiston muodostaa yksitoista (N=11) viidennen vuoden luokanopettajaopiskelijaa, jotka vastasivat keväällä 2025 Webropol-kyselylomakkeella toteutettuun kyselyyn. Aineiston analyysissa käytettiin määrällistä tutkimustyyppiä. Vastauksia tarkasteltiin keskiarvojen, keskihajontojen sekä yksilöllisen tarkastelun keinoin.
Tutkimustulokset osoittavat, että viidennen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden juridinen osaaminen opettajan ojentamis- ja kurinpitokeinoihin sekä oppilaan oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä oli kokonaisuutena melko hyvällä tasolla, mutta vaihteli huomattavasti eri osa-alueiden välillä. Suurimmalla osalla vastaajista oli vahva käsitys perusopetuslain keskeisistä kurinpitomenettelyistä, kuten jälki-istunnosta, oppitunnilta poistamisesta ja kirjallisesta varoituksesta. Sen sijaan oppilaan oikeuksia koskevissa väittämissä ilmeni huomattavaa epävarmuutta ja vastausten hajontaa. Tilanteet, jotka liittyvät opettajan toimivallan rajoihin sekä oppilaan oikeuksien samanaikaiseen turvaamiseen, vaikuttivat herättävän erityistä epäröintiä vastaajissa. Myös ikä ja opetuskokemus näyttivät olevan merkittävässä yhteydessä juridisen tietämyksen varmuuteen.
Tutkimuksen pieni otoskoko, mahdollinen otannan vinoutuneisuus sekä epäparametristen menetelmien käyttö rajoittavat tulosten yleistettävyyttä. Näin ollen tutkimuksen havainnot eivät ole suoraan yleistettävissä koko kohdejoukkoon, vaan ne tarjoavat ainoastaan suuntaa antavan kuvan tarkastellusta ilmiöstä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kuvaa opettajan kasvatuksellisia vastuita, ojentamis- ja kurinpidollisia keinoja peruskoulussa sekä opettajankoulutukseen kohdistuvista haasteita osana juridiikan tuntemusta. Tutkimusaineiston muodostaa yksitoista (N=11) viidennen vuoden luokanopettajaopiskelijaa, jotka vastasivat keväällä 2025 Webropol-kyselylomakkeella toteutettuun kyselyyn. Aineiston analyysissa käytettiin määrällistä tutkimustyyppiä. Vastauksia tarkasteltiin keskiarvojen, keskihajontojen sekä yksilöllisen tarkastelun keinoin.
Tutkimustulokset osoittavat, että viidennen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden juridinen osaaminen opettajan ojentamis- ja kurinpitokeinoihin sekä oppilaan oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä oli kokonaisuutena melko hyvällä tasolla, mutta vaihteli huomattavasti eri osa-alueiden välillä. Suurimmalla osalla vastaajista oli vahva käsitys perusopetuslain keskeisistä kurinpitomenettelyistä, kuten jälki-istunnosta, oppitunnilta poistamisesta ja kirjallisesta varoituksesta. Sen sijaan oppilaan oikeuksia koskevissa väittämissä ilmeni huomattavaa epävarmuutta ja vastausten hajontaa. Tilanteet, jotka liittyvät opettajan toimivallan rajoihin sekä oppilaan oikeuksien samanaikaiseen turvaamiseen, vaikuttivat herättävän erityistä epäröintiä vastaajissa. Myös ikä ja opetuskokemus näyttivät olevan merkittävässä yhteydessä juridisen tietämyksen varmuuteen.
Tutkimuksen pieni otoskoko, mahdollinen otannan vinoutuneisuus sekä epäparametristen menetelmien käyttö rajoittavat tulosten yleistettävyyttä. Näin ollen tutkimuksen havainnot eivät ole suoraan yleistettävissä koko kohdejoukkoon, vaan ne tarjoavat ainoastaan suuntaa antavan kuvan tarkastellusta ilmiöstä.