Taidemessut osana taidekentän toimintaa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen taidemessuja nykytaidekentän globaalissa toimintaympäristössä. Analysoin kartoittavasti ja pohtivasti sitä, minkälaista ilmiötä taidemessut edustavat, miten globaalit taidemessut ovat rakentuneet ja mitä merkityksiä niille annetaan Suomen nykytaidekentällä. Tutkimusasetelma ottaa huomioon kaupalliset taidemessut ja ilman suoria kaupallisia tavoitteita toimivat taiteilijavetoiset taidemessut erilaisin logiikoin toimivina kokonaisuuksina. Asemoin tutkielmani siten, että se täsmentää erilaisia, mutta toisiinsa kytkeytyviä taidekentän dynamiikkoja. Tutkielmaa varten haastattelin Suomen taidekentällä työskenteleviä ammattilaisia. Vastaajat toimivat haastateltaessa erilaisissa tehtävissä ja muodostivat siten heterogeenisia näkökulmia. Aineisto koostuu kuudesta asiantuntijahaastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoitua menetelmää seuraten. Tutkimuskirjallisuus rakentuu taidehistorialliselle, sosiologiselle ja historialliselle kehykselle. Tutkielma sisältää johdannon, kaksi analyysilukua ja yhteenvedon. Johdannossa selvitän tutkielman kannalta keskeisiin käsitteisiin tiivistyviä merkityksiä ja taustoitan tutkimusongelman tuomalla esiin aiheeseen liittyvää keskustelua. Ensimmäiseen analyysilukuun on kuvattu messujen syntyhistoria ja muodostuminen osaksi taidemaailmaa. Sen lisäksi käsittelen ensimmäisessä analyysiluvussa messujen historiassa muodostuneiden verkostomaisten toimintamallien ja globaalien nykytaidemessujen vaikutussäikeitä. Jälkimmäisessä analyysiluvussa pohdin sitä, miten globaalit taidemessut toimivat taloudellisessa, kulttuurisessa ja sosiaalisessa toimintaympäristössä. Molemmissa analyysiluvuissa nostetaan esille merkityksiä taidemessujen ja Suomen nykytaidekentän välisissä yhteyksissä. Tutkielmassa tuon esiin taidemarkkinoihin, biennaaleihin, taiteilijavetoisiin messuihin ja taiteeseen liittyviä teemoja. Yhteenvedossa kokoan yhteen monitasoisen aiheen ja muodostan analyysini johtopäätökset. Tutkielma tuo esille, että taidemessut ovat olleet merkittävä osa globaalia taidekenttää 2000-luvun alusta alkaen. Tutkielma osoittaa, että taidemessut toimivat tapahtumaluonteensa vuoksi – taidekauppatoiminnan lisäksi – sekä kohtauspaikkana että verkoston vahvistamisen tilana. Taiteilijavetoisissa tapahtumissa korostuu yhteisöllinen toimintatapa. Suomen taidekentälle messut antavat toimijasta riippuen merkityksiä esimerkiksi taloudellisista näkökulmista, kulttuuristen suhteiden vahvistumisesta ja taiteen esillä olosta muussa kuin paikallisessa kontekstissa. Osallistumismotiiveja eri taidemessuille yhdistää sekä erilaisen ja uuden taiteen että taiteen käytäntöjen näkemisen tärkeys, ja sekä globaalien suhteiden että taiteen ja taiteilijoiden globaalin liikkeen muodostaminen ja vahvistaminen. Taidemessut eivät kuitenkaan toimi kitkattomana systeeminä ja esille nousi käsitys esimerkiksi siitä, että taidemarkkinoiden sisällä näkyy eriytyneisyyttä.