Kielitietoisuus ammatillisen koulutuksen S2-opettajien kokemuksina

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin ammatillisen koulutuksen suomi toisena kielenä -opettajien käsityksiä kielitietoisuudesta, heidän käyttämiään kielitietoisia pedagogisia käytänteitä sekä kielitietoisen opetuksen asettamia haasteita ja kehitysnäkymiä. Vieraskielisten opiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa kasvaa ja kielitietoinen pedagogiikka on yhä keskeisemmässä asemassa opiskelijoiden kielitaidon kehittymisessä ja työelämään kiinnittymisessä. Tutkimuksessa haastateltiin viittä ammatillisen koulutuksen S2-opettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin vuoden 2025 kevään ja syksyn aikana. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Haastateltavien käsityksiä kielitietoisuudesta verrattiin Garcían (2008) neljään pedagogisen kielitietoisuuden ulottuvuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että S2-opettajien käsitykset kielitietoisuudesta vaihtelevat. Kielitietoisuus nähdään laajana käsitteenä, joka toimii opetuksen perustana. Kielitietoisuus käsitetään Garcían (2008) kielitietoisuuden ulottuvuuksista erityisesti tietoisuutena opettajan kielenkäytöstä ja tietoisuutena kielen rakenteista ja tehtävistä. Tutkimuksen S2-opettajilla on hallussaan monia pedagogisia kielitietoisia käytänteitä. Opetusta havainnollistetaan monin keinoin, kuten visuaalisilla keinoilla, sanalistoilla ja selkokielellä. Osa S2-opettajista tekee yhteistyötä ammatillisten aineiden opettajien kanssa kielen ja ammatillisten sisältöjen yhdistämiseksi. Monikielisyyttä huomioidaan osittain opetuksessa, mutta samalla sitä myös rajoitetaan. Opiskelijoiden monikielisyyttä hyödynnetään enimmäkseen tehtävien ja käännösten tukena sekä pienryhmätehtävissä. Moni S2-opettajista rajoittaa opiskelijoiden omien kielten puhumista luokassa ja kokee muut kielet suomen kielen oppimista häiritsevänä. Kielitietoisen pedagogiikan haasteena S2-opettajat kokevat kielitietoisuuden huomioimisen osana koko ammattioppilaitoksen toimintaa. Kehitettävänä he tuovat esiin yhteistyön lisäämisen tarpeen ja ammatillisten aineiden opettajien kielitietoisen osaamisen lisäämisen. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että haastatelluilla S2-opettajilla on tietoa kielitietoisuudesta ja he hyödyntävät kielitietoista pedagogiikkaa opetuksessaan. Opiskelijoiden kaikkien kielitaitoresurssien hyödyntäminen jää kuitenkin käytännössä vähäiseksi. Monikielisyydestä ja sen hyödyntämisestä käytännössä tarvitaan lisää koulutusta. Ammattioppilaitosten johto on merkittävässä asemassa kielitietoisen opetuksen ja toimintakulttuurin toteuttamisessa. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta ammatillisten aineiden kielitietoisen osaamisen kehittämisestä.