Kahdeksan kuukauden iässä mitatun kasvoihin suuntautuneen tarkkaavuuden yhteys kielellisiin taitoihin 14 kuukauden iässä
Seppä-Lassila, Maiju (2025-11-26)
Kahdeksan kuukauden iässä mitatun kasvoihin suuntautuneen tarkkaavuuden yhteys kielellisiin taitoihin 14 kuukauden iässä
(26.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251205115012
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251205115012
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella, ennustaako kahdeksan kuukauden iässä mitattu kasvoihin suuntautunut tarkkaavuus varhaisia kielellisiä taitoja 14 kuukauden iässä. Vauvoilla on jo varhain kyky suuntautua sosiaalisesti merkittäviin ärsykkeisiin, kuten kasvoihin. Vaikka vauvojen kasvoihin liittyvää visuaalisen tarkkaavuuden vinoumaa on tutkittu laajasti, sen yhteyttä myöhempiin kielellisiin taitoihin on tutkittu verrattain vähän. Aiheesta tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella tutkielman hypoteesi oli, että suurempi kasvoihin suuntautunut tarkkaavuus, mikä ilmenee voimakkaampana kasvoihin liittyvän tarkkaavuuden vinoumana, ennustaa parempia kielellisiä taitoja 14 kuukauden iässä.
Tutkielman aineisto saatiin FinnBrain-kohorttitutkimuksen aineistosta. Tutkielman otokseen sisältyi 200 lasta. Kasvoihin suuntautunutta tarkkaavuutta tutkittiin kahdeksan kuukauden iässä silmänliikemittauksella käyttämällä overlap-paradigmaa, jossa vauvalle esitetään neutraaleja, iloisia ja pelokkaita kasvokuvia, kasvojen muotoisia kontrollikuvia sekä häiriöärsykkeitä. Silmänliikemittauksen pohjalta oli laskettu kasvovinoumamuuttuja, joka kuvaa tarkkaavuuden suuntautumista neutraaleihin ja iloisiin kasvoihin verrattuna kontrolliärsykkeeseen. Kielellisiä taitoja mitattiin 14 kuukauden iässä vanhempien arvioon perustuvalla MCDI-lomakkeella.
Kasvoihin suuntautuneen tarkkaavuuden yhteyttä kielellisiin taitoihin analysoitiin kahdella lineaarisella regressiomallilla. Kasvoihin suuntautunut tarkkaavuus ei ennustanut kielellisiä taitoja ensimmäisessä mallissa, johon ei sisältynyt analyysiin valittuja taustamuuttujia. Se ei ennustanut kielellisiä taitoja myöskään toisessa mallissa, jossa kielellisiä taitoja ennustaviin muuttujiin sisällytettiin taustamuuttujat. Toisessa mallissa kielellisiä taitoja tilastollisesti merkitsevästi ennustivat taustamuuttujista äitien tapaus-verrokkijako raskaudenaikaisen masennuksen ja/tai ahdistuksen osalta sekä raskausviikot.
Tutkielman tulokset eivät tukeneet hypoteesia siitä, että suurempi kasvoihin suuntautunut tarkkaavuus kahdeksan kuukauden iässä ennustaisi parempia kielellisiä taitoja 14 kuukauden iässä. Aihetta on tutkittu kuitenkin rajallisesti ja tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, joten lisätutkimus aiheesta on tarpeellista. On mahdollista, että vauvojen kasvoihin suuntautuminen itsessään ei ole yhteydessä myöhempiin kielellisiin taitoihin, vaan kielelliseen kehitykseen vaikuttavat olennaisemmin kasvoista saatavan informaation prosessointi ja hyödyntäminen vuorovaikutustilanteissa. Kielelliseen kehitykseen mahdollisesti vaikuttavien mekanismien tunnistamiseksi jatkossa tutkimuksissa olisi hyvä yhdistää sekä staattisia että dynaamisia kasvoärsykkeitä.
Tutkielman aineisto saatiin FinnBrain-kohorttitutkimuksen aineistosta. Tutkielman otokseen sisältyi 200 lasta. Kasvoihin suuntautunutta tarkkaavuutta tutkittiin kahdeksan kuukauden iässä silmänliikemittauksella käyttämällä overlap-paradigmaa, jossa vauvalle esitetään neutraaleja, iloisia ja pelokkaita kasvokuvia, kasvojen muotoisia kontrollikuvia sekä häiriöärsykkeitä. Silmänliikemittauksen pohjalta oli laskettu kasvovinoumamuuttuja, joka kuvaa tarkkaavuuden suuntautumista neutraaleihin ja iloisiin kasvoihin verrattuna kontrolliärsykkeeseen. Kielellisiä taitoja mitattiin 14 kuukauden iässä vanhempien arvioon perustuvalla MCDI-lomakkeella.
Kasvoihin suuntautuneen tarkkaavuuden yhteyttä kielellisiin taitoihin analysoitiin kahdella lineaarisella regressiomallilla. Kasvoihin suuntautunut tarkkaavuus ei ennustanut kielellisiä taitoja ensimmäisessä mallissa, johon ei sisältynyt analyysiin valittuja taustamuuttujia. Se ei ennustanut kielellisiä taitoja myöskään toisessa mallissa, jossa kielellisiä taitoja ennustaviin muuttujiin sisällytettiin taustamuuttujat. Toisessa mallissa kielellisiä taitoja tilastollisesti merkitsevästi ennustivat taustamuuttujista äitien tapaus-verrokkijako raskaudenaikaisen masennuksen ja/tai ahdistuksen osalta sekä raskausviikot.
Tutkielman tulokset eivät tukeneet hypoteesia siitä, että suurempi kasvoihin suuntautunut tarkkaavuus kahdeksan kuukauden iässä ennustaisi parempia kielellisiä taitoja 14 kuukauden iässä. Aihetta on tutkittu kuitenkin rajallisesti ja tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, joten lisätutkimus aiheesta on tarpeellista. On mahdollista, että vauvojen kasvoihin suuntautuminen itsessään ei ole yhteydessä myöhempiin kielellisiin taitoihin, vaan kielelliseen kehitykseen vaikuttavat olennaisemmin kasvoista saatavan informaation prosessointi ja hyödyntäminen vuorovaikutustilanteissa. Kielelliseen kehitykseen mahdollisesti vaikuttavien mekanismien tunnistamiseksi jatkossa tutkimuksissa olisi hyvä yhdistää sekä staattisia että dynaamisia kasvoärsykkeitä.