Kunniaan liittyvän väkivallan arviointi tuomioistuimissa
Palovaara, Sonia (2025-11-10)
Kunniaan liittyvän väkivallan arviointi tuomioistuimissa
(10.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251208115906
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251208115906
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kunniaan liittyvän väkivallan käsittelyä suomalaisissa tuomioistuimissa ja erityisesti sitä, miten tuomioistuimet ottavat huomioon kunniamotiivin ja miten se vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen. Tutkielmassa arvioidaan myös sitä, mitkä seikat voivat vaikuttaa kunniaan liittyvän väkivallan teon arviointiin tuomioistuimissa ja mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon kunniamotiivin arvioinnissa. Kunniaan liittyvää väkivaltaa ei ole erikseen kriminalisoitu Suomessa, mutta rikoksen taustalla voi vaikuttaa kunniaan liittyvän väkivallan motiivi.
Tutkielma on rikoslainopillinen. Tutkielmassa analysoidaan tuomioistuimien ratkaisukäytäntöä ja jäsennetään vallitsevaa oikeustilaa kunniaan liittyvän väkivallan tapauksissa. Tutkielma on myös uhrisensitiivinen ja siinä on huomioitu paikoin kriminaalipoliittisia näkökulmia.
Tutkielman aineisto koostuu vuosilta 2015–2024 hovi- ja käräjäoikeuksien tuomioista, joiden taustalla havaittiin kunniaan liittyvän väkivallan motiivi. Muina oikeuslähteinä on hyödynnetty korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä, kansallista ja kansainvälistä sääntelyä, oikeuskirjallisuutta, uhritutkimuksellista tutkimustietoa sekä muuta kirjallisuutta.
Aineiston perusteella tuomioistuimilla on haasteita kunniaan liittyvän väkivallan erityispiirteiden tunnistamisessa. Oikeuskäytäntö on vaihtelevaa. Paikoin kunniamotiiviin ei oteta kantaa tai sen vaikutus teon arviointiin on epäyhtenäinen. Pääosin kunniamotiivia on arvioitu liittyen teon suunnitelmallisuuteen tai tekijän ja uhrin lähisuhteeseen. Osassa tapauksia kunniamotiivi on nähty vaikuttimena, joka on rikoslain 6 luvun 4 §:n yleisperiaatteen perusteella rangaistusta ankaroittava.
Kunniamotiivin arvioimiseen tuomioistuimissa vaikuttaa muun muassa kunniamotiivin epäselvä oikeudellinen asema, viranomaisten varovaisuus, näytön arviointiin liittyvät ongelmat sekä yhteisöllinen kontrolli, joka vaikuttaa uhrien toimimiseen rikosprosessissa. Oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta merkitystä on erityisesti ratkaisun perusteluilla, joissa voidaan yksilöidä ne olosuhteet, jotka osoittavat teon moitittavuutta. Huomioon otettavia seikkoja voisi olla esimerkiksi uhrin erityinen haavoittuvuus, itsemääräämisoikeuden loukkaukset, teon kollektiivinen luonne ja toistuvuus sekä kytkös syrjiviin sukupuolirooleihin. Näin teon konteksti voidaan tuoda näkyviin sortumatta haitallisiin kulttuuristaviin selitysmalleihin. Oikeustilaa selkeyttäisi korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu. Kunniamotiivin johdonmukainen huomioiminen tuomioistuintasolla voisi parantaa ilmiöön puuttumista, uhrien yhdenvertaisuutta ja suojelutoimia.
Tutkielmassa on käytetty paikoittain apuna ChatGPT -tekoälytyökalua kielenhuoltoon ja rakenteen ideointiin Turun yliopiston ohjeita noudattaen.
Tutkielma on rikoslainopillinen. Tutkielmassa analysoidaan tuomioistuimien ratkaisukäytäntöä ja jäsennetään vallitsevaa oikeustilaa kunniaan liittyvän väkivallan tapauksissa. Tutkielma on myös uhrisensitiivinen ja siinä on huomioitu paikoin kriminaalipoliittisia näkökulmia.
Tutkielman aineisto koostuu vuosilta 2015–2024 hovi- ja käräjäoikeuksien tuomioista, joiden taustalla havaittiin kunniaan liittyvän väkivallan motiivi. Muina oikeuslähteinä on hyödynnetty korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä, kansallista ja kansainvälistä sääntelyä, oikeuskirjallisuutta, uhritutkimuksellista tutkimustietoa sekä muuta kirjallisuutta.
Aineiston perusteella tuomioistuimilla on haasteita kunniaan liittyvän väkivallan erityispiirteiden tunnistamisessa. Oikeuskäytäntö on vaihtelevaa. Paikoin kunniamotiiviin ei oteta kantaa tai sen vaikutus teon arviointiin on epäyhtenäinen. Pääosin kunniamotiivia on arvioitu liittyen teon suunnitelmallisuuteen tai tekijän ja uhrin lähisuhteeseen. Osassa tapauksia kunniamotiivi on nähty vaikuttimena, joka on rikoslain 6 luvun 4 §:n yleisperiaatteen perusteella rangaistusta ankaroittava.
Kunniamotiivin arvioimiseen tuomioistuimissa vaikuttaa muun muassa kunniamotiivin epäselvä oikeudellinen asema, viranomaisten varovaisuus, näytön arviointiin liittyvät ongelmat sekä yhteisöllinen kontrolli, joka vaikuttaa uhrien toimimiseen rikosprosessissa. Oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta merkitystä on erityisesti ratkaisun perusteluilla, joissa voidaan yksilöidä ne olosuhteet, jotka osoittavat teon moitittavuutta. Huomioon otettavia seikkoja voisi olla esimerkiksi uhrin erityinen haavoittuvuus, itsemääräämisoikeuden loukkaukset, teon kollektiivinen luonne ja toistuvuus sekä kytkös syrjiviin sukupuolirooleihin. Näin teon konteksti voidaan tuoda näkyviin sortumatta haitallisiin kulttuuristaviin selitysmalleihin. Oikeustilaa selkeyttäisi korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu. Kunniamotiivin johdonmukainen huomioiminen tuomioistuintasolla voisi parantaa ilmiöön puuttumista, uhrien yhdenvertaisuutta ja suojelutoimia.
Tutkielmassa on käytetty paikoittain apuna ChatGPT -tekoälytyökalua kielenhuoltoon ja rakenteen ideointiin Turun yliopiston ohjeita noudattaen.