Sosiaalityön johtaminen taloudellisen niukkuuden aikana
Salmenkaita, Nina (2025-11-12)
Sosiaalityön johtaminen taloudellisen niukkuuden aikana
(12.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251209116241
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251209116241
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sosiaalityön johtamista pysyväksi osoittautuneen taloudellisen niukkuuden aikana. Olen kiinnostunut ylimmästä johtamisen tasosta, jota kutsutaan strategiseksi. Se on lähellä poliittista päätöksentekoa, joka on sosiaalityön ylin päätöksenteon taso. Tarkastelen taloudellista niukkuutta ilmiönä sekä sen vaikutuksia sosiaalipolitiikkaan ja sosiaalityön toimintavaihtoehtoihin. Tutkin hyvinvointisosiaalipoliittisia ratkaisuja ja uudistustarpeita Suomessa ja Tanskassa 1990–2024. Tanska valikoitui vertailukohteeksi, sillä maassa on onnistuttu uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmää taloudellisesta niukkuudesta huolimatta ja säilyttämään laaja sosiaalinen luottamus hyvinvointivaltiota kohtaan.
Tutkimuskysymykseni ovat:
K1: Millaisia vaihtoehtoja kirjallisuus tunnistaa uudistavalle hyvinvointipolitiikalle ja siten strategiselle sosiaalityölle Suomessa ja Tanskassa, kun uudistukset tapahtuvat pysyvän taloudellisen niukkuuden aikana.
K2: Millaista sosiaalityön profession arvot säilyttävää johtamista kirjallisuus tunnistaa, kun pysyvän taloudellisen niukkuuden vaikutus johtamisen toimintaympäristöön huomioidaan.
Tutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistolähtöinen temaattinen sisällönanalyysi tuottaa vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineisto sisältää 17 strategisen sosiaalityön johtamiseen liittyvää kirjallista aineistoa, jotka liittyvät johtamistyön eri osa-alueisiin: talouteen, hallintoon, rakenteisiin ja resursseihin. Analyysi kiinnittyy sosiaalityön ainutlaatuisena pidettyyn eettiseen perustaan. Tutkimusaukon paikannan kohtaan, jossa taloudellinen niukkuus kohtaa talouskuriajattelun muodossa strategisen sosiaalityön, sen päämäärät ja arvot. Aiemman kirjallisuuden ja tutkimustiedon avulla selvitän, millainen puristusote taloudellisella niukkuudella tosiasiallisesti on. Kirjallisuuskatsaus tuottaa uutta tietoa keinoista, joita sosiaalityön johtaja voi soveltaa strategisessa työssään, hukkaamatta ammattieettistä kompassiaan. Kirjallisuuskatsauksen luettavuutta tukee taloudelliseen niukkuuteen liittyvien keskeisten käsitteiden kaavio, joka kuvaa käsitteiden väliset yhteydet.
Teoriaperustana on taloudellinen niukkuus ja sitä koskevat talouspoliittiset näkökulmat, etenkin talouskuriajattelu (engl. austerity). Taloudellinen niukkuus voidaan nähdä poliittisena projektina, jonka tavoitteista vallitsee laaja yhteisymmärrys. Talouskurin vastustajalta vaaditaan itsenäistä ajattelua ja omista lähtökohdista nousevia asiapitoisia keskusteluavauksia.
Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä suomalainen ja tanskalainen hyvinvointipolitiikka sekä näitä toteuttava sosiaalityö rakentuvat tulevaisuudessakin hyvinvointivaltiomallin varaan. Malli on poliittisesti suosittu, mikä mahdollistaa strategiselle johtamiselle tärkeän pitkäjänteisyyden, ja se on laajasti verkottunut yhteiskunnan eri toimintoihin. Sitä uudistetaan, mutta mallin kova ydin eli universalismi säilyy pysyvän taloudellisen niukkuudenkin aikana. Suomalaiset eivät usko hyvinvointivaltion kestävyyteen yhtä luottavaisesti kuin tanskalaiset. Tilanne ja mallia kohtaan koettu sosiaalinen luottamus kohenisivat, jos hyvinvointipolitiikka Suomessa sisältäisi nykyistä enemmän tanskalaistyyppistä yhteiskunnallista yksituumaisuutta. Tulevaisuudenuskoa ja luottamusta lisätäkseen sosiaalityön johtajan kannattaa tuoda hyvinvointipolitiikan kriisiytymistä koskeviin keskusteluihin uusia avauksia omista lähtökohdistaan. Vaihtoehdottomuuden politiikka ansaitsee kritiikkiä. Hyvinvointipolitiikan painopiste on velkaantumiskeskustelun myötä pysähtynyt leikkauksiin ja rajoituksiin. Kirjallisuuskatsaus tunnistaa aiheita, joissa sosiaalityö löytää paikkansa vaihtoehdottomuutta ja rajoittamista korostavassa poliittisessa keskusteluilmastossa. Ennakointi, rakenteellinen sosiaalityö ja tilannekuvajohtaminen ovat esimerkkejä strategisen johtajan työvälineistä pysyvän taloudellisen niukkuuden aikana.
Tutkimuskysymykseni ovat:
K1: Millaisia vaihtoehtoja kirjallisuus tunnistaa uudistavalle hyvinvointipolitiikalle ja siten strategiselle sosiaalityölle Suomessa ja Tanskassa, kun uudistukset tapahtuvat pysyvän taloudellisen niukkuuden aikana.
K2: Millaista sosiaalityön profession arvot säilyttävää johtamista kirjallisuus tunnistaa, kun pysyvän taloudellisen niukkuuden vaikutus johtamisen toimintaympäristöön huomioidaan.
Tutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistolähtöinen temaattinen sisällönanalyysi tuottaa vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineisto sisältää 17 strategisen sosiaalityön johtamiseen liittyvää kirjallista aineistoa, jotka liittyvät johtamistyön eri osa-alueisiin: talouteen, hallintoon, rakenteisiin ja resursseihin. Analyysi kiinnittyy sosiaalityön ainutlaatuisena pidettyyn eettiseen perustaan. Tutkimusaukon paikannan kohtaan, jossa taloudellinen niukkuus kohtaa talouskuriajattelun muodossa strategisen sosiaalityön, sen päämäärät ja arvot. Aiemman kirjallisuuden ja tutkimustiedon avulla selvitän, millainen puristusote taloudellisella niukkuudella tosiasiallisesti on. Kirjallisuuskatsaus tuottaa uutta tietoa keinoista, joita sosiaalityön johtaja voi soveltaa strategisessa työssään, hukkaamatta ammattieettistä kompassiaan. Kirjallisuuskatsauksen luettavuutta tukee taloudelliseen niukkuuteen liittyvien keskeisten käsitteiden kaavio, joka kuvaa käsitteiden väliset yhteydet.
Teoriaperustana on taloudellinen niukkuus ja sitä koskevat talouspoliittiset näkökulmat, etenkin talouskuriajattelu (engl. austerity). Taloudellinen niukkuus voidaan nähdä poliittisena projektina, jonka tavoitteista vallitsee laaja yhteisymmärrys. Talouskurin vastustajalta vaaditaan itsenäistä ajattelua ja omista lähtökohdista nousevia asiapitoisia keskusteluavauksia.
Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä suomalainen ja tanskalainen hyvinvointipolitiikka sekä näitä toteuttava sosiaalityö rakentuvat tulevaisuudessakin hyvinvointivaltiomallin varaan. Malli on poliittisesti suosittu, mikä mahdollistaa strategiselle johtamiselle tärkeän pitkäjänteisyyden, ja se on laajasti verkottunut yhteiskunnan eri toimintoihin. Sitä uudistetaan, mutta mallin kova ydin eli universalismi säilyy pysyvän taloudellisen niukkuudenkin aikana. Suomalaiset eivät usko hyvinvointivaltion kestävyyteen yhtä luottavaisesti kuin tanskalaiset. Tilanne ja mallia kohtaan koettu sosiaalinen luottamus kohenisivat, jos hyvinvointipolitiikka Suomessa sisältäisi nykyistä enemmän tanskalaistyyppistä yhteiskunnallista yksituumaisuutta. Tulevaisuudenuskoa ja luottamusta lisätäkseen sosiaalityön johtajan kannattaa tuoda hyvinvointipolitiikan kriisiytymistä koskeviin keskusteluihin uusia avauksia omista lähtökohdistaan. Vaihtoehdottomuuden politiikka ansaitsee kritiikkiä. Hyvinvointipolitiikan painopiste on velkaantumiskeskustelun myötä pysähtynyt leikkauksiin ja rajoituksiin. Kirjallisuuskatsaus tunnistaa aiheita, joissa sosiaalityö löytää paikkansa vaihtoehdottomuutta ja rajoittamista korostavassa poliittisessa keskusteluilmastossa. Ennakointi, rakenteellinen sosiaalityö ja tilannekuvajohtaminen ovat esimerkkejä strategisen johtajan työvälineistä pysyvän taloudellisen niukkuuden aikana.