Tilintarkastajien kohtaamat haasteet sekä käytännön ratkaisut toiminnan jatkuvuuden varmentamisessa : empiirinen tutkimus suomalaisista tilintarkastuskäytännöistä

Abstract

Toiminnan jatkuvuus on yrityksen toiminnan perusedellytys. Viime vuosina yhä useampaa yhtiötä on kohdannut haasteet toiminnan jatkuvuudessa, joka on heijastunut konkurssien ja yrityssaneerausten määrän kasvuna. Yksi yleisistä tilinpäätösperiaatteista on oletus kirjanpitovelvollisen toiminnan jatkuvuudesta. Mikäli tämä oletus on voimassa, tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuvan laskentaperusteen mukaisesti. Tilintarkastaja tehtävänä on varmentaa yhtiön tilinpäätös. Tilintarkastajan yhtenä velvollisuutena on ottaa kantaa myös siihen, onko toiminnan jatkuvuuteen perustuvaa laskentaperustetta ollut asianmukaista käyttää. Toiminnan jatkuvuus ei kosketa ainoastaan yhtiötä itseään, vaan sillä on vaikutuksia myös yhtiön sidosryhmien toimintaan sekä päätöksiin. Jos yrityksen toiminnan jatkuvuuteen liittyy merkittävää epävarmuutta, on sen ilmettävä selkeästi ja asianmukaisesti tilinpäätöksessä, jota sidosryhmät hyödyntävät päätöksentekonsa pohjalla. Näin ollen tilintarkastaja ottaa myös kantaa siihen, onko nämä havaitut epävarmuudet ilmaistu asianmukaisella tavalla tilinpäätöksessä, jotta tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön toiminnan tuloksesta sekä taloudellisesta asemasta.

Tilintarkastajan toiminnan jatkuvuuden arviointi on keskeinen mutta haastava osa tilintarkastusta. Siinä yhdistyvät normatiiviset velvoitteet, ammatillinen harkinta sekä sidosryhmien odotukset. Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että yrityksen toiminnan jatkumiseen liittyvät riskit ja epävarmuudet tunnistetaan sekä raportoidaan luotettavasti. Toiminnan jatkuvuuteen liittyvien epävarmuuksien raportointi on tilintarkastajille haastavaa, koska sidosryhmät odottavat varhaista varoitusta ongelmista, mutta yritykset pelkäävät negatiivisten lausuntojen vaikutuksia maineeseensa ja taloudelliseen asemaansa. Tilintarkastaja joutuukin tasapainoilemaan objektiivisuuden, normatiivisten vaatimusten ja eri tahojen asettamien odotusten ja paineiden välillä, mikä tekee arviointityöstä monimutkaista. Lisäksi oman haasteensa arvioinnille tekee se, ettei tulevaisuutta ole mahdollista ennustaa, jolloin arvio yhtiön kyvystä jatkaa toimintaansa perustuu aina epävarmuuden vallitessa tehtyyn harkintaan. Toiminnan jatkuvuuden arviointi sisältää paljon ulkopuolelta tulevia odotuksia, rajoituksia ja haasteita. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten tilintarkastajat itse näkevät ja kokevat toiminnan jatkuvuuden arvioinnin osana tilintarkastusta ja millaisia tekijöitä ja haasteita arviointiprosessiin liittyy.

Tutkielman teoreettinen osuus koostuu tilintarkastuksen ja toiminnan jatkuvuuden yleisten käsitteiden, periaatteiden ja lähtökohtien avaamisesta sekä perehtymisestä toiminnan jatkuvuuden arvioinnin rooliin sekä kompleksisuuteen. Empiirinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Koska tutkielmassa tutkittiin tilintarkastajien käytännön työtä sekä heidän näkemyksiänsä ja kokemuksiansa, valittiin haastateltavaksi kuusi tilintarkastajaa. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että toiminnan jatkuvuuden arviointi on yksi tilintarkastuksen keskeisimmistä ja samalla haastavimmista osa-alueista. Arviointi edellyttää kokemusta, kriittistä ajattelua ja huolellista dokumentointia. Arvioinnin keskeisinä tekijöinä korostuvat taloudelliset indikaattorit, esimerkiksi velkarakenne ja tuloskehitys. Lisäksi niin sanotuilla hiljaisilla signaaleilla, kuten johdon avoimuudella ja käyttäytymisellä, nähtiin olevan merkittävä rooli. Asiakasyritysten ja tilintarkastajien välinen vuorovaikutus nousi myös keskeiseen rooliin. Tilintarkastajat painottivat lisäksi ammatillisen skeptisyyden ja harkinnan sekä kriittisen ajattelun merkitystä. Lisäksi tulokset osoittivat, että tilintarkastajat tunnistavat vahvasti oman vastuunsa, jonka takia perusteltu ammatillinen harkinta, kattava dokumentointi ja riippumattomuus nähtiin työn kulmakivinä. Tilintarkastajat tasapainoilevat moninaisten vastuiden ja paineiden keskellä, eivätkä he ole ainoastaan valvojia vaan myös luottamuksen rakentajia, joiden työ vaikuttaa suoraan yrityksen ja sen sidosryhmien päätöksentekoon epävarmassa toimintaympäristössä.