Valtio, kansa ja unioni: Viktor Orbánin, Giorgia Melonin ja Ursula von der Leyenin suvereniteettikäsitykset
Karejoki, Mikko (2025-12-02)
Valtio, kansa ja unioni: Viktor Orbánin, Giorgia Melonin ja Ursula von der Leyenin suvereniteettikäsitykset
(02.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251209116317
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251209116317
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmani käsittelee, kuinka Viktor Orbán, Giorgia Meloni ja Ursula von der Leyen käsittävät suvereniteetin painottamalla sen eri ymmärtämistapoja. Suvereniteetti on valtiotieteellistä peruskäsitteistöä ja sen relevanttiutta on uudelleenarvioitu varsinkin kylmän sodan jälkeen. Kuitenkin 2010-luvulta lähtien sen asema on vahvistunut eurooppalaisessa politiikassa, kun sitä on käytetty eri ymmärtymistavoin oikeuttamaan useita toisistaan poikkeavia poliittisia agendoja. Termin esiintyvyyden yleistyminen linkittyy oikeistopopulististen ja nationalististen liikkeiden suosion kasvuun, joka voidaan nähdä vastauksena globalisaation varjopuolille.
Tutkielmani pohjautuu Stephen Krasnerin suvereniteettitypologiaan, jossa konsepti käsitetään kansallisen, kansainvälisoikeudellisen, westfalenilaisen ja keskinäisriippuvaisen suvereniteetin kautta. Aineisto koostuu puheista, jotka ovat pidetty tammikuun 2024 ja heinäkuuhun 2025 välillä. Olen valinnut puheista synekdokee-periaatteella poliittisten johtajien suvereniteettikäsitystä edustavimmat kannanotot. Jaottelu nelijaonmukaisesti perustuu Michael Freedenin käsiterypästeoriaan, jossa konseptuaalisen morfologian tavoin käsitteitä analysoidaan niihin yhdistettyjen rinnakkaistermien kautta.
Tuloksista selviää, että Viktor Orbánin, Giorgia Melonin ja Ursula von der Leyenin ymmärtämistavat suvereniteetista poikkeavat toisistaan. Puhujista Viktor Orbán käyttää suvereniteettia terminä eniten ja hän käyttää sitä lähtökohtaisesti puolustaakseen kansallisvaltioajatusta Euroopan unionin integraatiopyrkimyksiltä. Giorgia Meloni korostaa suvereniteetin kansakeskeisyyttä, mutta yhdistää suvereniteetin useasti myös EU-myönteisiin näkemyksiin yhteistoiminnan hyödyllisyydestä. Ursula von der Leyen käyttää termiä vähiten, joka on luonnollista Euroopan unionin komission puheenjohtajalta, mutta käyttäessään termiä hänen painotuksensa käsittää lähtökohtaisesti yhteistoiminnan etuja.
Tutkielmani pohjautuu Stephen Krasnerin suvereniteettitypologiaan, jossa konsepti käsitetään kansallisen, kansainvälisoikeudellisen, westfalenilaisen ja keskinäisriippuvaisen suvereniteetin kautta. Aineisto koostuu puheista, jotka ovat pidetty tammikuun 2024 ja heinäkuuhun 2025 välillä. Olen valinnut puheista synekdokee-periaatteella poliittisten johtajien suvereniteettikäsitystä edustavimmat kannanotot. Jaottelu nelijaonmukaisesti perustuu Michael Freedenin käsiterypästeoriaan, jossa konseptuaalisen morfologian tavoin käsitteitä analysoidaan niihin yhdistettyjen rinnakkaistermien kautta.
Tuloksista selviää, että Viktor Orbánin, Giorgia Melonin ja Ursula von der Leyenin ymmärtämistavat suvereniteetista poikkeavat toisistaan. Puhujista Viktor Orbán käyttää suvereniteettia terminä eniten ja hän käyttää sitä lähtökohtaisesti puolustaakseen kansallisvaltioajatusta Euroopan unionin integraatiopyrkimyksiltä. Giorgia Meloni korostaa suvereniteetin kansakeskeisyyttä, mutta yhdistää suvereniteetin useasti myös EU-myönteisiin näkemyksiin yhteistoiminnan hyödyllisyydestä. Ursula von der Leyen käyttää termiä vähiten, joka on luonnollista Euroopan unionin komission puheenjohtajalta, mutta käyttäessään termiä hänen painotuksensa käsittää lähtökohtaisesti yhteistoiminnan etuja.